Etusivu   Yritys   Yhteystiedot   Ilmoitukset   Tilaukset   Mediatiedot   Palaute   
Sää » Nurmes
Pe 6.3
1
-2 °C
Lumisadetta
La 7.3
2
1 °C
Lumisadetta
Su 8.3
4
-2 °C
Täysin pilvistä
Ma 9.3
4
-3 °C
Puolipilvistä
 
Otsikot

Konstikasta väriloistoa

Väri voi pilkahtaa abstraktien muotojen joukosta esille yllättävällä tavalla Galleria Tykon uudessa näyttelyssä. Kajaanilaisen kuvataiteilija Hannele Pussisen töitä esittelevä Puhdasta väriä tarjoaa akvarellein maalattuja sommitelmia ja kovareunamaalauksia, jotka taiteilijan itsensä mukaan kiusoittelevat katsojaa arvailemaan, esittääkö kuva jotain vai ei.
–  Kuvien nimiin ei kannata tuijottaa. Annan valmiille töille nimet sen mukaan, miltä ne haluavat näyttää, Pussinen paljastaa.


Lue lisää...

Nurmeksen historiaa hersyvästi

Erikoistutkija, dosentti Ismo Björn veti tuvan täyteen Kötsin museon ja Nurmes-seuran kotiseutuillassa, joka liittyi näyttelyyn Nurmes Pielisen Karjalassa Ruotsin vallan ajalla 1617–1809. Luennon aihe Ruotsin Nurmes – valloitusmaasta kuningaskunnan osaksi paljasti muun muassa sen, miksi Nurmeksen seutu on enemmän luterilaista kuin ortodoksista aluetta, sekä herätti kysymyksiä Simo Hurttana tunnetun Simon Affleckin ja Olli Tiaisen erilaisista maineista.Björn työskentelee Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksessa työskentelevä. Hän tunnusti aiheen kiinnostavan jo oman sukuhistorian takia. Hänen esi-isänsä Lars Björn liittyy vahvasti alueen historiaan.– Talonpoikaissotaväen päällikkö, rakuunaluutnantti Lars Björn kuului Simon Affleckin hoviin. Björnillä oli kaksi poikaa, toinen hyvä, toinen huono. Itse kuulun pahan pojan jälkeläisiin, Björn paljasti.
Pielisen Karjala tuli osaksi Ruotsia Stolbovan rauhassa 1617. Aluetta hallittiin voittomaana aina 1700-luvulle asti. Voittomaiden asukkaat piti kiinnittää osaksi emämaata tai ainakin estää heitä liitymästä vihollisjoukkoihin. Voittomailta ei tehty sotaväen ottoja, sillä alueiden asukkaita pidettiin epäluotettavina.Ismo Björn korosti, ettei kansallisuus liittynyt kieleen vaan uskontoon. Luterilainen kirkko oli monikansallisessa ja -kulttuurisessa Ruotsissa valtakuntaa koossapitävä voima. – Keskeiset osat Ruotsia olivat luterilaisia, mutta maan itäisillä voittomailla oli ortodokseja, Baltiassa ja Keski-Euroopan valloituksilla myös katolisia, kaupungeissa juutalaisia. Kirkko oli yhtenäistämispolitiikan väline. Ruotsi tarkoitti samaa kuin luterilainen.Nurmes oli alueen luterilaisen alueen keskus, joten ensimmäinen kirkko perustettiin sinne. – Nurmes valikoitui Pielisen Karjalan ensimmäiseksi keskukseksi nimenomaan siksi, että se oli luterilaisempi kuin Lieksa, jossa asui 1600-luvun alussa vielä runsaasti ortodokseja. Ortodoksit olivat tuon ajan käsityksen mukaan venäläisiä.


Lue lisää...

 
5. maaliskuuta 2015|Birgit Halkio

Syli täynnä työtä


Ylä-Karjalassa varsinaisia lammastiloja on vähän, kourallinen, mutta pienempiä lammaspaikkoja on useita. Montaa uuttakin yrittäjää kiinnostaisi ryhtyä lampuriksi. Lammasta pidetään helppohoitoisena eläimenä, mutta todellisuus on helppoudesta kaukana ainakin karitsoinnin aikana. Ylikylässä lammastilaa pitävä Matti Härkönen tietää tämän hyvin. Edellisyö meni jälleen kätilönä, mutta onneksi työ palkittiin terhakkaalla pässinalulla. Toisen vastasyntyneen tilanne on huonompi, ja Uunoksi nimetty karitsa on otettu sisälle. Härkösellä on tätä nykyä toista sataa uuhta, ja karitsoita on ennättänyt syntyä jo noin 70. Katras on suurentunut hieman vaivihkaa sen jälkeen, kun Härkönen lopetti työnsä Valtimon maaseutusihteerinä.– Työtä on ilman tätä sesonkiakin paljon, ainakin meillä, kun lähes kaikki työt lampolassa on tehtävä käsivoimin, Härkönen sanoo.Ongelmaksi hän nimeää myös riittävän peltoalan. Laidunkaudella pienikin katras tarvitsee varsin ison laitumen, ja rehua pitäisi saada tehtyä riittävästi pitkäksi talvikaudeksi.– Tiedän muutamiakin nuoria, joilla olisi paljon kiinnostusta ryhtyä lampuriksi, mutta vuokramaiden saaminen on aika vaikeaa.