Etusivu   Yritys   Yhteystiedot   Ilmoitukset   Tilaukset   Mediatiedot   Palaute   
Otsikot
 

Manaa itsensä transsiin

Maailmankuulu suomalaispianisti Olli Mustonen ei tyydy ”hyvään” konserttiin. Kahden tunnin konsertin jälkeen ei pitäisi tuntua siltä, että on istunut paikallaan kaksi tuntia, vaan siltä, että on käynyt jossain.
–  Konsertissa mennään yhteiselle matkalla toiseen todellisuuteen. Parhaimmillaan matka voi muuttaa peruuttamattomasti kuulijansa elämän, Mustonen kertoo omakohtaisesta kokemuksestaan.


Lue lisää...

Pienessä tilassa paljon asiaa

Kirjailija Rauha Kejonen yllättää uudella teoksellaan, sillä viime vuodet lähinnä romaaneja kirjoittanut Kejonen julkaisi huhtikuun alussa ensimmäisen runokokoelmansa, Jos näkisi sen hiljaisuuden. Täysin uutta runous ei kuitenkaan hänelle ole.
–  Runoillahan minä aloitin ja ne ovat kulkeneet koko ajan rinnalla. En vain ole aikaisemmin löytänyt runoille julkaisijaa, hän kertoo.


Lue lisää...

 
2. maaliskuuta 2013 | Anu Saarelainen

Nurmeksen hanke poikkeaa muista meneillään olevista biohiilihankkeista.

Biohiili korvaisi kivihiiltä

Biohiili on kuuma sana muuallakin kuin Nurmeksessa. Nurmeksen hanke poikkeaa kuitenkin monellakin tavalla muista biohiilenkäyttösuunnitelmista.

Feedstock Optimumin suunnitelmissa ei ole valmistaa biohiilipellettejä, kuten muissa Suomen biohiilihankkeissa. Biohiilipellettitehdasta suunnitellaan ainakin Mikkeliin lähelle UPM:n vaneritehdasta.

Nurmekseen suunniteltu laitos valmistaa biohiiltä hitaan pyrolyysin menetelmällä eli kuivatislaamalla, kun muualla toiveet kohdistuvat enimmäkseen nopeaan pyrolyysiin. Nopean pyrolyysin laitoksista hiiltä saadaan vähemmän ja puuöljyä enemmän kuin hitaan pyrolyysin laitoksista.

Poikkeuksellista Nurmeksen hankkeessa on myös se, että tuotantolaitosta ei aiota sijoittaa puunjalostusteollisuuslaitoksen tai voimalaitoksen yhteyteen.

Kattiloille sopivaa

VTT järjesti viime vuoden lopulla seminaarin, jossa tarkasteltiin biohiilen tuotanto- ja käyttömahdollisuuksia Suomessa. Biohiilellä halutaan korvata fossiilisiin polttoaineisiin kuuluvaa kivihiiltä, jota suomalaisissakin voimalaitoksissa poltetaan.

VTT:n selvitysten mukaan biohiilen tai bioöljyn käyttö ei edellytä lämpövoimalaitoksilta suuria muutosinvestointeja. Kivihiilen korvaaminen biohiilellä on siis hyvinkin mahdollista, jos jokin voimalaitos ryhtyy biohiiltä käyttämään ja jokin taho sitä tuottamaan.

–  Muualla Euroopassa biohiilen käyttösuunnitelmat ovat pitemmällä kuin Suomessa. Koelaitoksia on jo paljon, mutta varsinaista teollisuustuotantoa ei ole aloitettu, johtava tutkija Carl Wilén VTT:ltä kertoo.

Logistiikka ratkaisee

Carl Wilén ei tunne Nurmeksen hanketta eikä sitä hankkeen takana olevaa kouvolalaista Feedstock Optimumia. Hän ei ota kantaa hitaan pyrolyysin prosessissa syntyvän biohiilen ja pelleteiksi puristetun biohiilen mahdolliseen kilpailuasetelmaan.

Sen sijaan Fortumin Joensuun hanke on hänelle tuttu. Fortum rakentaa Joensuuhun voimalaitoksensa yhteyteen bioöljylaitosta, joka on ensimmäinen teollisen mittakaavan bioöljylaitos Suomessa.

–  Uskon, että laitoksia logistisista syistä syntyy joko metsäteollisuuslaitosten tai voimalaitosten yhteyteen, hän sanoo.

Raaka-ainetta Wilén uskoo riittävän useille biohiiltä ja bioöljyä valmistaville laitoksille.

Tukia tarvitaan

Todennäköisesti eri puolilla Suomea biopolttoainetuotannon aloittamista suunnittelevat tahot tekevät parhaillaan kiivaasti kannattavuuslaskelmia. Kustannuksia lasketaan myös voimalaitoksissa.

–  Ilman tukia biohiili tuskin on kannattavaa, Carl Wilén sanoo.

Biohiilen valmistajat tarvitsevat investointitukia tuotantolaitosten rakentamiseen, mutta Wilenin mukaan myös biohiilen käyttöä pitäisi tukea samaan tapaan kuin tuulivoimaa. Tuulivoimaa tuetaan syöttötariffijärjestelmällä.