Etusivu   Yritys   Yhteystiedot   Ilmoitukset   Tilaukset   Mediatiedot   Palaute   
Otsikot

Kahvilla vaaran päällä

Harva uskaltaisi perustaa kahvilan 20 asukkaan kylään, joka sijaitsee kaukana valtateistä. Marjo-Riina Häkkinen uskalsi. Hän avasi kesäkahvilan kotitilansa Yläpihan pihapiirissä Sivakassa. Idea on niin outo, että se on suorastaan nerokas.
Ihmisiä on käynyt yllättävän paljon. Alunperin tarkoitus oli pitää kahvilaa vain Valtimon kesäpäivien aikaan viikon verran, mutta yleisön pyynnöstä Häkkinen on päättänyt jatkaa kesäkahvilan aukioloa elokuun loppuun.


Lue lisää...

Hyvässä seurassa

Kaveriporukalla festareille lähteminen on aina omanlaatuisensa kokemus, viettipä sen sitten festarialueella tai sen ulkopuolella. 19-vuotiaat Elina Hiltunen ja Salla Halonen tulivat Nurmeksesta Laulurinteelle jo perjantaina. Kaksikko vieraili festareilla tänä kesänä toista kertaa.
– Tänä vuonna olemme täällä ihan kahdestaan, koska muut kaverit eivät päässeet, Hiltunen kertoo.


Lue lisää...

 
2. maaliskuuta 2013 | Anu Saarelainen

Nurmeksen hanke poikkeaa muista meneillään olevista biohiilihankkeista.

Biohiili korvaisi kivihiiltä

Biohiili on kuuma sana muuallakin kuin Nurmeksessa. Nurmeksen hanke poikkeaa kuitenkin monellakin tavalla muista biohiilenkäyttösuunnitelmista.

Feedstock Optimumin suunnitelmissa ei ole valmistaa biohiilipellettejä, kuten muissa Suomen biohiilihankkeissa. Biohiilipellettitehdasta suunnitellaan ainakin Mikkeliin lähelle UPM:n vaneritehdasta.

Nurmekseen suunniteltu laitos valmistaa biohiiltä hitaan pyrolyysin menetelmällä eli kuivatislaamalla, kun muualla toiveet kohdistuvat enimmäkseen nopeaan pyrolyysiin. Nopean pyrolyysin laitoksista hiiltä saadaan vähemmän ja puuöljyä enemmän kuin hitaan pyrolyysin laitoksista.

Poikkeuksellista Nurmeksen hankkeessa on myös se, että tuotantolaitosta ei aiota sijoittaa puunjalostusteollisuuslaitoksen tai voimalaitoksen yhteyteen.

Kattiloille sopivaa

VTT järjesti viime vuoden lopulla seminaarin, jossa tarkasteltiin biohiilen tuotanto- ja käyttömahdollisuuksia Suomessa. Biohiilellä halutaan korvata fossiilisiin polttoaineisiin kuuluvaa kivihiiltä, jota suomalaisissakin voimalaitoksissa poltetaan.

VTT:n selvitysten mukaan biohiilen tai bioöljyn käyttö ei edellytä lämpövoimalaitoksilta suuria muutosinvestointeja. Kivihiilen korvaaminen biohiilellä on siis hyvinkin mahdollista, jos jokin voimalaitos ryhtyy biohiiltä käyttämään ja jokin taho sitä tuottamaan.

–  Muualla Euroopassa biohiilen käyttösuunnitelmat ovat pitemmällä kuin Suomessa. Koelaitoksia on jo paljon, mutta varsinaista teollisuustuotantoa ei ole aloitettu, johtava tutkija Carl Wilén VTT:ltä kertoo.

Logistiikka ratkaisee

Carl Wilén ei tunne Nurmeksen hanketta eikä sitä hankkeen takana olevaa kouvolalaista Feedstock Optimumia. Hän ei ota kantaa hitaan pyrolyysin prosessissa syntyvän biohiilen ja pelleteiksi puristetun biohiilen mahdolliseen kilpailuasetelmaan.

Sen sijaan Fortumin Joensuun hanke on hänelle tuttu. Fortum rakentaa Joensuuhun voimalaitoksensa yhteyteen bioöljylaitosta, joka on ensimmäinen teollisen mittakaavan bioöljylaitos Suomessa.

–  Uskon, että laitoksia logistisista syistä syntyy joko metsäteollisuuslaitosten tai voimalaitosten yhteyteen, hän sanoo.

Raaka-ainetta Wilén uskoo riittävän useille biohiiltä ja bioöljyä valmistaville laitoksille.

Tukia tarvitaan

Todennäköisesti eri puolilla Suomea biopolttoainetuotannon aloittamista suunnittelevat tahot tekevät parhaillaan kiivaasti kannattavuuslaskelmia. Kustannuksia lasketaan myös voimalaitoksissa.

–  Ilman tukia biohiili tuskin on kannattavaa, Carl Wilén sanoo.

Biohiilen valmistajat tarvitsevat investointitukia tuotantolaitosten rakentamiseen, mutta Wilenin mukaan myös biohiilen käyttöä pitäisi tukea samaan tapaan kuin tuulivoimaa. Tuulivoimaa tuetaan syöttötariffijärjestelmällä.