Etusivu   Yritys   Yhteystiedot   Ilmoitukset   Tilaukset   Mediatiedot   Palaute   
Otsikot
 

Käytetyn kaupassa

Nurmes ja Valtimo ovat polkupyörän omistamisen kannalta harvinaisen turvallisia paikkoja. Poliisin tilastojen mukaan (Ylä-Karjala 19.7.) kunnissa on tehty viime vuosina vain muutamia ilmoituksia polkupyörän varastamisesta, Valtimolla ei ole tehty pariin vuoteen ainoatakaan.
Suuremmissa kaupungeissa pyörävarkaudet ovat varsinainen riesa, sillä pyöriä varastetaan jopa kymmeniä päivässä. Poliisin mukaan valtaosassa niistä kysymys on pyörän ”lainaamisesta” tietyn matkan taittamista varten, minkä jälkeen toisen omistama kulkuneuvo hylätään. Suuri osa näistä palautuu takaisin oikeille omistajilleen, mutta eivät kuitenkaan kaikki: poliisiasemien varastot ja myöhemmin huutokaupat suorastaan pullistelevat omilla teillään olevista pyöristä, joiden perään niiden omistajat eivät syystä tai toisesta kysele.


Lue lisää...

Markkoja yösijaa vastaan

Nimismiehellä oli lauantaina vaikea tehtävä arvioida kahden kilpailevan talollisen tarjouksia oikeudesta pitää kestikievaria. Mujejärvipäivillä esitetty tarkka keskustelu kievarin pitämisen säännöistä ja vastineeksi saatavista korvauksista oli tietenkin pelkkää näytelmää, mutta sama keskustelu on käyty kylällä oikeastikin reilut yhdeksänkymmentä vuotta sitten, kun Kolmisopen silloinen isäntäpariskunta, Heikki ja Anni Korhonen huusivat itselleen kestikievarioikeudet 2 300 markan hinnasta.
Historia oli tänäkin vuonna kyläpäivän kantava teema. Tällä kertaa Kolmisopessa järjestetty tapahtuma keskittyi kestikievareihin, mutta myös muuta paikallishistoriaa valotettiin Mauri Mönkkösen pitämässä esitelmässä Kolmisopesta ja lähialueen taloista.


Lue lisää...

 
2. maaliskuuta 2013 | Anu Saarelainen

Nurmeksen hanke poikkeaa muista meneillään olevista biohiilihankkeista.

Biohiili korvaisi kivihiiltä

Biohiili on kuuma sana muuallakin kuin Nurmeksessa. Nurmeksen hanke poikkeaa kuitenkin monellakin tavalla muista biohiilenkäyttösuunnitelmista.

Feedstock Optimumin suunnitelmissa ei ole valmistaa biohiilipellettejä, kuten muissa Suomen biohiilihankkeissa. Biohiilipellettitehdasta suunnitellaan ainakin Mikkeliin lähelle UPM:n vaneritehdasta.

Nurmekseen suunniteltu laitos valmistaa biohiiltä hitaan pyrolyysin menetelmällä eli kuivatislaamalla, kun muualla toiveet kohdistuvat enimmäkseen nopeaan pyrolyysiin. Nopean pyrolyysin laitoksista hiiltä saadaan vähemmän ja puuöljyä enemmän kuin hitaan pyrolyysin laitoksista.

Poikkeuksellista Nurmeksen hankkeessa on myös se, että tuotantolaitosta ei aiota sijoittaa puunjalostusteollisuuslaitoksen tai voimalaitoksen yhteyteen.

Kattiloille sopivaa

VTT järjesti viime vuoden lopulla seminaarin, jossa tarkasteltiin biohiilen tuotanto- ja käyttömahdollisuuksia Suomessa. Biohiilellä halutaan korvata fossiilisiin polttoaineisiin kuuluvaa kivihiiltä, jota suomalaisissakin voimalaitoksissa poltetaan.

VTT:n selvitysten mukaan biohiilen tai bioöljyn käyttö ei edellytä lämpövoimalaitoksilta suuria muutosinvestointeja. Kivihiilen korvaaminen biohiilellä on siis hyvinkin mahdollista, jos jokin voimalaitos ryhtyy biohiiltä käyttämään ja jokin taho sitä tuottamaan.

–  Muualla Euroopassa biohiilen käyttösuunnitelmat ovat pitemmällä kuin Suomessa. Koelaitoksia on jo paljon, mutta varsinaista teollisuustuotantoa ei ole aloitettu, johtava tutkija Carl Wilén VTT:ltä kertoo.

Logistiikka ratkaisee

Carl Wilén ei tunne Nurmeksen hanketta eikä sitä hankkeen takana olevaa kouvolalaista Feedstock Optimumia. Hän ei ota kantaa hitaan pyrolyysin prosessissa syntyvän biohiilen ja pelleteiksi puristetun biohiilen mahdolliseen kilpailuasetelmaan.

Sen sijaan Fortumin Joensuun hanke on hänelle tuttu. Fortum rakentaa Joensuuhun voimalaitoksensa yhteyteen bioöljylaitosta, joka on ensimmäinen teollisen mittakaavan bioöljylaitos Suomessa.

–  Uskon, että laitoksia logistisista syistä syntyy joko metsäteollisuuslaitosten tai voimalaitosten yhteyteen, hän sanoo.

Raaka-ainetta Wilén uskoo riittävän useille biohiiltä ja bioöljyä valmistaville laitoksille.

Tukia tarvitaan

Todennäköisesti eri puolilla Suomea biopolttoainetuotannon aloittamista suunnittelevat tahot tekevät parhaillaan kiivaasti kannattavuuslaskelmia. Kustannuksia lasketaan myös voimalaitoksissa.

–  Ilman tukia biohiili tuskin on kannattavaa, Carl Wilén sanoo.

Biohiilen valmistajat tarvitsevat investointitukia tuotantolaitosten rakentamiseen, mutta Wilenin mukaan myös biohiilen käyttöä pitäisi tukea samaan tapaan kuin tuulivoimaa. Tuulivoimaa tuetaan syöttötariffijärjestelmällä.