Etusivu   Yritys   Yhteystiedot   Ilmoitukset   Tilaukset   Mediatiedot   Palaute   
Otsikot

Nurmeksen historiaa hersyvästi

Erikoistutkija, dosentti Ismo Björn veti tuvan täyteen Kötsin museon ja Nurmes-seuran kotiseutuillassa, joka liittyi näyttelyyn Nurmes Pielisen Karjalassa Ruotsin vallan ajalla 1617–1809. Luennon aihe Ruotsin Nurmes – valloitusmaasta kuningaskunnan osaksi paljasti muun muassa sen, miksi Nurmeksen seutu on enemmän luterilaista kuin ortodoksista aluetta, sekä herätti kysymyksiä Simo Hurttana tunnetun Simon Affleckin ja Olli Tiaisen erilaisista maineista.Björn työskentelee Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksessa työskentelevä. Hän tunnusti aiheen kiinnostavan jo oman sukuhistorian takia. Hänen esi-isänsä Lars Björn liittyy vahvasti alueen historiaan.– Talonpoikaissotaväen päällikkö, rakuunaluutnantti Lars Björn kuului Simon Affleckin hoviin. Björnillä oli kaksi poikaa, toinen hyvä, toinen huono. Itse kuulun pahan pojan jälkeläisiin, Björn paljasti.
Pielisen Karjala tuli osaksi Ruotsia Stolbovan rauhassa 1617. Aluetta hallittiin voittomaana aina 1700-luvulle asti. Voittomaiden asukkaat piti kiinnittää osaksi emämaata tai ainakin estää heitä liitymästä vihollisjoukkoihin. Voittomailta ei tehty sotaväen ottoja, sillä alueiden asukkaita pidettiin epäluotettavina.Ismo Björn korosti, ettei kansallisuus liittynyt kieleen vaan uskontoon. Luterilainen kirkko oli monikansallisessa ja -kulttuurisessa Ruotsissa valtakuntaa koossapitävä voima. – Keskeiset osat Ruotsia olivat luterilaisia, mutta maan itäisillä voittomailla oli ortodokseja, Baltiassa ja Keski-Euroopan valloituksilla myös katolisia, kaupungeissa juutalaisia. Kirkko oli yhtenäistämispolitiikan väline. Ruotsi tarkoitti samaa kuin luterilainen.Nurmes oli alueen luterilaisen alueen keskus, joten ensimmäinen kirkko perustettiin sinne. – Nurmes valikoitui Pielisen Karjalan ensimmäiseksi keskukseksi nimenomaan siksi, että se oli luterilaisempi kuin Lieksa, jossa asui 1600-luvun alussa vielä runsaasti ortodokseja. Ortodoksit olivat tuon ajan käsityksen mukaan venäläisiä.


Lue lisää...

Idän hauskimmat valittu

Itä-Suomen hauskimmaksi henkilöksi on valittu joensuulainen Aki Puolakka, jonka pelkistetty tyyli sai niin yleisön kuin tuomaritkin tyrskimään Nurmeshovissa järjestetyssä stand up -kilpailussa lauantaina. Itä-Suomi nauraa -kilpailun päätuomarin Tomi Walamiehen mukaan alkavien koomikkojen joukosta löytyi paljon potentiaalia, mutta neljä parasta erottui kymmenen joukosta selvästi.
–  Lavalle noustessaan monikin voi olla hauska, muttei silti pois lähtiessään jää mieleen. Kilpailun kärkeen sijoittuneet ovat löytäneet oman äänensä. Jonkun muun olisi vaikea kertoa heidän juttujaan, Walamies kuvaili.


Lue lisää...

 
2. maaliskuuta 2013 | Anu Saarelainen

Nurmeksen hanke poikkeaa muista meneillään olevista biohiilihankkeista.

Biohiili korvaisi kivihiiltä

Biohiili on kuuma sana muuallakin kuin Nurmeksessa. Nurmeksen hanke poikkeaa kuitenkin monellakin tavalla muista biohiilenkäyttösuunnitelmista.

Feedstock Optimumin suunnitelmissa ei ole valmistaa biohiilipellettejä, kuten muissa Suomen biohiilihankkeissa. Biohiilipellettitehdasta suunnitellaan ainakin Mikkeliin lähelle UPM:n vaneritehdasta.

Nurmekseen suunniteltu laitos valmistaa biohiiltä hitaan pyrolyysin menetelmällä eli kuivatislaamalla, kun muualla toiveet kohdistuvat enimmäkseen nopeaan pyrolyysiin. Nopean pyrolyysin laitoksista hiiltä saadaan vähemmän ja puuöljyä enemmän kuin hitaan pyrolyysin laitoksista.

Poikkeuksellista Nurmeksen hankkeessa on myös se, että tuotantolaitosta ei aiota sijoittaa puunjalostusteollisuuslaitoksen tai voimalaitoksen yhteyteen.

Kattiloille sopivaa

VTT järjesti viime vuoden lopulla seminaarin, jossa tarkasteltiin biohiilen tuotanto- ja käyttömahdollisuuksia Suomessa. Biohiilellä halutaan korvata fossiilisiin polttoaineisiin kuuluvaa kivihiiltä, jota suomalaisissakin voimalaitoksissa poltetaan.

VTT:n selvitysten mukaan biohiilen tai bioöljyn käyttö ei edellytä lämpövoimalaitoksilta suuria muutosinvestointeja. Kivihiilen korvaaminen biohiilellä on siis hyvinkin mahdollista, jos jokin voimalaitos ryhtyy biohiiltä käyttämään ja jokin taho sitä tuottamaan.

–  Muualla Euroopassa biohiilen käyttösuunnitelmat ovat pitemmällä kuin Suomessa. Koelaitoksia on jo paljon, mutta varsinaista teollisuustuotantoa ei ole aloitettu, johtava tutkija Carl Wilén VTT:ltä kertoo.

Logistiikka ratkaisee

Carl Wilén ei tunne Nurmeksen hanketta eikä sitä hankkeen takana olevaa kouvolalaista Feedstock Optimumia. Hän ei ota kantaa hitaan pyrolyysin prosessissa syntyvän biohiilen ja pelleteiksi puristetun biohiilen mahdolliseen kilpailuasetelmaan.

Sen sijaan Fortumin Joensuun hanke on hänelle tuttu. Fortum rakentaa Joensuuhun voimalaitoksensa yhteyteen bioöljylaitosta, joka on ensimmäinen teollisen mittakaavan bioöljylaitos Suomessa.

–  Uskon, että laitoksia logistisista syistä syntyy joko metsäteollisuuslaitosten tai voimalaitosten yhteyteen, hän sanoo.

Raaka-ainetta Wilén uskoo riittävän useille biohiiltä ja bioöljyä valmistaville laitoksille.

Tukia tarvitaan

Todennäköisesti eri puolilla Suomea biopolttoainetuotannon aloittamista suunnittelevat tahot tekevät parhaillaan kiivaasti kannattavuuslaskelmia. Kustannuksia lasketaan myös voimalaitoksissa.

–  Ilman tukia biohiili tuskin on kannattavaa, Carl Wilén sanoo.

Biohiilen valmistajat tarvitsevat investointitukia tuotantolaitosten rakentamiseen, mutta Wilenin mukaan myös biohiilen käyttöä pitäisi tukea samaan tapaan kuin tuulivoimaa. Tuulivoimaa tuetaan syöttötariffijärjestelmällä.