Etusivu   Yritys   Yhteystiedot   Ilmoitukset   Tilaukset   Mediatiedot   Palaute   
Otsikot
 

Vauhdikasta naapuriapua työttömiltä

Pari päivää aiemmin Urpo Määttä oli pistäytynyt kylään ja tarjonnut apuaan. Nyt pihalla on jo kaksi miestä huiskimassa lunta talon perustuksille.
–  Mikäpäs siinä. Kyllä apua aina tarvitsee, kun ei itse pysty tekemään mitään, sanoo puoliksi halvaantanut talon isäntä Kauko Timonen.


Lue lisää...

Yksi susilupa enää jäljellä - keskeytystä ei tule

Ylä-Karjalan alueella on enää yksi sudenkaatolupa käyttämättä. Saramon lauman ainut lupa käytettiin sunnuntaina, ja Höljäkän lauman toinen lupa käytettiin maanantaina. Höljäkän laumasta saa kaataa vielä toisen suden. Myös osittain Nurmeksen puolella liikkuvasta Juuan laumasta on käytetty ainoa kaatolupa.
Keskiviikkona Itä-Suomen hallinto-oikeus päätti hylätä Luonnonsuojeluyhdistys Tapiolan Karelia-piirin hakemukset poikkeuslupien täytäntöönpanon kieltämisestä. Suden kannanhoidollinen metsästys saa jatkua Pohjois-Karjalassa siis normaalisti.


Lue lisää...

 
5. maaliskuuta 2013 | Anu Korhonen

Karjalaisen kulttuurin keskuksen miljoonahankkeelle etsitään parhaillaan rahoitusta.

Vauhtia karjalaisuuteen

Bomban alueelle suunnitellun Karjalalaisen kulttuurin keskuksen esiselvityshanke alkoi eilen maanantaina. Esiselvityksen aikana suunnitellaan hankkeen investointi ja kehittäminen toukokuun loppuun mennessä. Hankkeen takaraja on asetettu vuoteen 2016, jolloin Nurmeksessa järjestetään suuret karjalaiset laulujuhlat. Hanke syntyi Suojärvi-seuran aloitteesta. Seuran puheenjohtajan Reino Konosen mukaan kyseessä on miljoonahanke, johon haetaan niin kotimaista kuin ulkomaalaista rahoitusta.

– Rahoituksen tarve riippuu siitä, kuinka paljon joudumme uudisrakentamaan, ja kuinka paljon voimme hyödyntää ja olemassa olevia tiloja, Kononen summaa.

Alueelle omakotitalo

Jukolan toimitusjohtaja Matti Konttinen sanoo, että suunnitelmien mukaan uudisrakennukset tulisivat Kalevanhovin lähettyville.

– Bomban alueen kaava mahdollistaa vapaa-ajanasuntojen rakentamisen, joiden käyttötarkoitus on muutettavissa.

Suurimmat uudisrakennusvaatimukset syntyvät Kielipesästä. Toimiakseen Kielipesä tarvitsee ryhmäperhepäivähoitoon soveltuvan perheasunnon. Käytännössä tämä tarkoittaa omakotitalon rakentamista.

– Myös näyttely- ja museotoiminta tarvitsevat uudet tilat. Lisäksi olisi hienoa saada monitoimisali, jossa voisi pitää esimerkiksi konsertteja.

Paikkakuntalaiset voivat hyödyntää uusia tiloja muun muassa kokous- ja koulutustiloina.

Tekemistä turisteille

Tavoitteena on lisätä Nurmeksen ja Ylä-Karjalan matkailijavirtaa 200  000 asiakkaalla vuodessa.

– Jokin tavoite on aina asetettava. Tähän tavoitteeseen pitää kehittää monenlaista toimintaa, Konttinen sanoo.

Kaupungin sivistysjohtajan Arto Sihvosen mukaan linjapäätös karjalaisuuden vaalimisesta on tehty jo Bombaa rakennettaessa.

– Meidän tehtävänämme on jatkojalostaa ja hyödyntää sitä, mitä meillä jo on. Samalla Karjalalaisen kulttuurin keskus lisää paikkakuntalaisten mahdollisuutta karjalan kulttuurin edistämiseen sekä kielen opiskeluun. Keskus lisää paikkakunnan tunnettavuutta, joka puolestaan matkustajien määrän lisääntyessä näkyy myös kaupungin elinkeinoelämässä.

Villejä suunnitelmia

Hankkeen suunnittelija Timoi Munnen mukaan hänen ja kahden muun suunnittelijan, hankerahoituksen suunnittelijan ja hakijan Veli-Matti Hurskaisen ja arkkitehti Jaakko Joensalon, tehtävänä on ottaa huomioon Jukolan, kaupungin ja Suojärvi-seuran toiveet.

– Liiketoimintatarpeet, karjalaisuuden kehitys sekä kieli ja perinteet täytyy yhdistää, Munne sanoo.

Munne haluaa tehdä kielestä matkailun välineen ja pitää ne tiiviissä yhteydessä toisiinsa.

– Ideani tulevat olemaan radikaaleja, utopistisia ja välillä myös realistisia. Aion päästää kaikki rönsyt auki.

Kieltä oppimaan

Timoi Munnen mukaan suunnitteilla on järjestää ohjelmaa suurille turistijoukoille, joilla ei ole karjalaisuudesta pohjatietoa, mutta myös heille, joilla taustatietoa ja osaamista jo löytyy.

– Suunnitelmissa on yksittäisiä tapahtumia ja jatkuvaa toimintaa. Vanha kielitaitoinen sukupolvi tulisi yhdistää ryhmätyötoiminnan muodossa lasten kanssa. Esimerkiksi perinneruoan valmistusta neuvova opettaja puhuisi karjalaa, mutta ymmärtäisi myös suomea.

Arto Sihvosen mukaan Ylä-Karjalan kansalaisopistossa järjestetty karjalainen perinneruoka -kurssi sai paljon osanottajia.

– Kysyntää näyttäisi olevan. Kaupunki voi osaltaan edistää myös karjalan kielen opetusta koulussa ja kansalaisopistossa.

Vaikka hankkeen takaraja on asetettu kolmen vuoden päähän, karjalaisuutta edistetään jo ennen sitä. Kieli- ja ruokakurssit on helppo toteuttaa lyhyessäkin ajassa.

– Laulun- ja runontekokurssit eivät vaadi miljoonaluokan rakennuksia, vaan niitä voidaan järjestää esimerkiksi Kalevanhovissa.

”Meidän tehtävänämme on jatkojalostaa ja hyödyntää sitä, mitä meillä jo on.” Arto Sihvonen