Etusivu   Yritys   Yhteystiedot   Ilmoitukset   Tilaukset   Mediatiedot   Palaute   
Otsikot

Nurmeksen historiaa hersyvästi

Erikoistutkija, dosentti Ismo Björn veti tuvan täyteen Kötsin museon ja Nurmes-seuran kotiseutuillassa, joka liittyi näyttelyyn Nurmes Pielisen Karjalassa Ruotsin vallan ajalla 1617–1809. Luennon aihe Ruotsin Nurmes – valloitusmaasta kuningaskunnan osaksi paljasti muun muassa sen, miksi Nurmeksen seutu on enemmän luterilaista kuin ortodoksista aluetta, sekä herätti kysymyksiä Simo Hurttana tunnetun Simon Affleckin ja Olli Tiaisen erilaisista maineista.Björn työskentelee Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksessa työskentelevä. Hän tunnusti aiheen kiinnostavan jo oman sukuhistorian takia. Hänen esi-isänsä Lars Björn liittyy vahvasti alueen historiaan.– Talonpoikaissotaväen päällikkö, rakuunaluutnantti Lars Björn kuului Simon Affleckin hoviin. Björnillä oli kaksi poikaa, toinen hyvä, toinen huono. Itse kuulun pahan pojan jälkeläisiin, Björn paljasti.
Pielisen Karjala tuli osaksi Ruotsia Stolbovan rauhassa 1617. Aluetta hallittiin voittomaana aina 1700-luvulle asti. Voittomaiden asukkaat piti kiinnittää osaksi emämaata tai ainakin estää heitä liitymästä vihollisjoukkoihin. Voittomailta ei tehty sotaväen ottoja, sillä alueiden asukkaita pidettiin epäluotettavina.Ismo Björn korosti, ettei kansallisuus liittynyt kieleen vaan uskontoon. Luterilainen kirkko oli monikansallisessa ja -kulttuurisessa Ruotsissa valtakuntaa koossapitävä voima. – Keskeiset osat Ruotsia olivat luterilaisia, mutta maan itäisillä voittomailla oli ortodokseja, Baltiassa ja Keski-Euroopan valloituksilla myös katolisia, kaupungeissa juutalaisia. Kirkko oli yhtenäistämispolitiikan väline. Ruotsi tarkoitti samaa kuin luterilainen.Nurmes oli alueen luterilaisen alueen keskus, joten ensimmäinen kirkko perustettiin sinne. – Nurmes valikoitui Pielisen Karjalan ensimmäiseksi keskukseksi nimenomaan siksi, että se oli luterilaisempi kuin Lieksa, jossa asui 1600-luvun alussa vielä runsaasti ortodokseja. Ortodoksit olivat tuon ajan käsityksen mukaan venäläisiä.


Lue lisää...

Idän hauskimmat valittu

Itä-Suomen hauskimmaksi henkilöksi on valittu joensuulainen Aki Puolakka, jonka pelkistetty tyyli sai niin yleisön kuin tuomaritkin tyrskimään Nurmeshovissa järjestetyssä stand up -kilpailussa lauantaina. Itä-Suomi nauraa -kilpailun päätuomarin Tomi Walamiehen mukaan alkavien koomikkojen joukosta löytyi paljon potentiaalia, mutta neljä parasta erottui kymmenen joukosta selvästi.
–  Lavalle noustessaan monikin voi olla hauska, muttei silti pois lähtiessään jää mieleen. Kilpailun kärkeen sijoittuneet ovat löytäneet oman äänensä. Jonkun muun olisi vaikea kertoa heidän juttujaan, Walamies kuvaili.


Lue lisää...

 
5. maaliskuuta 2013 | Anu Korhonen

Karjalaisen kulttuurin keskuksen miljoonahankkeelle etsitään parhaillaan rahoitusta.

Vauhtia karjalaisuuteen

Bomban alueelle suunnitellun Karjalalaisen kulttuurin keskuksen esiselvityshanke alkoi eilen maanantaina. Esiselvityksen aikana suunnitellaan hankkeen investointi ja kehittäminen toukokuun loppuun mennessä. Hankkeen takaraja on asetettu vuoteen 2016, jolloin Nurmeksessa järjestetään suuret karjalaiset laulujuhlat. Hanke syntyi Suojärvi-seuran aloitteesta. Seuran puheenjohtajan Reino Konosen mukaan kyseessä on miljoonahanke, johon haetaan niin kotimaista kuin ulkomaalaista rahoitusta.

– Rahoituksen tarve riippuu siitä, kuinka paljon joudumme uudisrakentamaan, ja kuinka paljon voimme hyödyntää ja olemassa olevia tiloja, Kononen summaa.

Alueelle omakotitalo

Jukolan toimitusjohtaja Matti Konttinen sanoo, että suunnitelmien mukaan uudisrakennukset tulisivat Kalevanhovin lähettyville.

– Bomban alueen kaava mahdollistaa vapaa-ajanasuntojen rakentamisen, joiden käyttötarkoitus on muutettavissa.

Suurimmat uudisrakennusvaatimukset syntyvät Kielipesästä. Toimiakseen Kielipesä tarvitsee ryhmäperhepäivähoitoon soveltuvan perheasunnon. Käytännössä tämä tarkoittaa omakotitalon rakentamista.

– Myös näyttely- ja museotoiminta tarvitsevat uudet tilat. Lisäksi olisi hienoa saada monitoimisali, jossa voisi pitää esimerkiksi konsertteja.

Paikkakuntalaiset voivat hyödyntää uusia tiloja muun muassa kokous- ja koulutustiloina.

Tekemistä turisteille

Tavoitteena on lisätä Nurmeksen ja Ylä-Karjalan matkailijavirtaa 200  000 asiakkaalla vuodessa.

– Jokin tavoite on aina asetettava. Tähän tavoitteeseen pitää kehittää monenlaista toimintaa, Konttinen sanoo.

Kaupungin sivistysjohtajan Arto Sihvosen mukaan linjapäätös karjalaisuuden vaalimisesta on tehty jo Bombaa rakennettaessa.

– Meidän tehtävänämme on jatkojalostaa ja hyödyntää sitä, mitä meillä jo on. Samalla Karjalalaisen kulttuurin keskus lisää paikkakuntalaisten mahdollisuutta karjalan kulttuurin edistämiseen sekä kielen opiskeluun. Keskus lisää paikkakunnan tunnettavuutta, joka puolestaan matkustajien määrän lisääntyessä näkyy myös kaupungin elinkeinoelämässä.

Villejä suunnitelmia

Hankkeen suunnittelija Timoi Munnen mukaan hänen ja kahden muun suunnittelijan, hankerahoituksen suunnittelijan ja hakijan Veli-Matti Hurskaisen ja arkkitehti Jaakko Joensalon, tehtävänä on ottaa huomioon Jukolan, kaupungin ja Suojärvi-seuran toiveet.

– Liiketoimintatarpeet, karjalaisuuden kehitys sekä kieli ja perinteet täytyy yhdistää, Munne sanoo.

Munne haluaa tehdä kielestä matkailun välineen ja pitää ne tiiviissä yhteydessä toisiinsa.

– Ideani tulevat olemaan radikaaleja, utopistisia ja välillä myös realistisia. Aion päästää kaikki rönsyt auki.

Kieltä oppimaan

Timoi Munnen mukaan suunnitteilla on järjestää ohjelmaa suurille turistijoukoille, joilla ei ole karjalaisuudesta pohjatietoa, mutta myös heille, joilla taustatietoa ja osaamista jo löytyy.

– Suunnitelmissa on yksittäisiä tapahtumia ja jatkuvaa toimintaa. Vanha kielitaitoinen sukupolvi tulisi yhdistää ryhmätyötoiminnan muodossa lasten kanssa. Esimerkiksi perinneruoan valmistusta neuvova opettaja puhuisi karjalaa, mutta ymmärtäisi myös suomea.

Arto Sihvosen mukaan Ylä-Karjalan kansalaisopistossa järjestetty karjalainen perinneruoka -kurssi sai paljon osanottajia.

– Kysyntää näyttäisi olevan. Kaupunki voi osaltaan edistää myös karjalan kielen opetusta koulussa ja kansalaisopistossa.

Vaikka hankkeen takaraja on asetettu kolmen vuoden päähän, karjalaisuutta edistetään jo ennen sitä. Kieli- ja ruokakurssit on helppo toteuttaa lyhyessäkin ajassa.

– Laulun- ja runontekokurssit eivät vaadi miljoonaluokan rakennuksia, vaan niitä voidaan järjestää esimerkiksi Kalevanhovissa.

”Meidän tehtävänämme on jatkojalostaa ja hyödyntää sitä, mitä meillä jo on.” Arto Sihvonen