Julkaistu 

Ei kurjuutta kummempaa

Kurjalan pariskunta sanailee ajankohtaisista asioista lehtiä selaillessaan. Tuomaksella on tapana epäillä kaikkea ja nähdä niin ikävien kuin iloistenkin uutisten takana synkkiä pilviä. Ilona-rouva puolestaan näkee mustimmassakin pilvessä kultareunuksen.

– Luvitko, että Lieksassa koulukkaat saavat oikkeeta kallaa ruuvaksi?

– Valekallaakos ne Nurmeksessa tarjoovvat?

– Eivät ainakkaa kalavalleita, kun listalla on seitijä ja kirjolohta. Niillä ei paljon kehuskella.

– Niin, jos kalat hankittas suorraan kalamiehiltä, ne olis paljon riittosampijakkii. Ainahan sitä kallaa on sinullakkii muka enemmän kun puntari näyttää.

– Höpö höpö. Mutta minkä tähen ne ei koulussa muikkuu tarjjoo?

– Eivät kerkkii paistoo. Ja eihän ne lapset ruotoloista tykkää.

– Eikö niillä oo siellä keittolassa niin isoja patoja, jotta muikkuloista patakukkoo tekisivät? Vaihettaan vaikka nimeksi pataroileri, kun ne nuoret aina sitä roilerrii halluuvat syyvä.

Kommentoi