Julkaistu    |  Päivitetty 
Marjatta Törhönen

Kotiseutuillassa kerrattiin välirauha-ajan tiedustelutoimintaa – "Miehet tiesivät salaisen toiminnan riskit"

FL, tutkija Matti Kosonen luennoi välirauhan aikaisesta sotilastiedustelusta, jolla haluttiin ottaa selvää Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelmista Marjatta Törhönen FL, tutkija Matti Kosonen luennoi välirauhan aikaisesta sotilastiedustelusta, jolla haluttiin ottaa selvää Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelmista

Filosofian lisensiaatti Matti Kosonen Itä-Suomen yliopistosta luennoi tästä välirauhan aikaisesta agenttitiedustelusta Nurmes-seuran kotiseutuillassa Ikolan pirtissä tiistaina. Tilaisuuden takana olivat Nurmeksen museo sekä Pohjois-Karjalan Suojeluskuntien Perinneyhdistys.

Matti Kosonen kertoi, että tiedustelu oli organisoitu yleisesikunnan tilastotoimiston alaisuuteen. Tilastotoimistolla oli muutaman miehen vahvuiset alatoimistot, jotka värväsivät sotilaita kantahenkilökunnasta sekä luotettavia ja kovakuntoisia vapaaehtoisia henkilöitä hankkimaan tietoja itärajan taakse jääneiltä luovutetuilta alueilta. He toimivat yhteistyössä rajavartiolaitoksen kanssa.

Siviiliasuissa liikkuneet tiedustelupartiot olivat Kososen mukaan pieniä, kahden tai kolmen miehen vahvuisia. Usein ne tunsivat hyvin toiminta-alueensa. Nurmeslaisia ei agenteissa Kososen mukaan ollut.

– Partioiden aseistuksena oli konepistooli ja muutama kivääri. Miehet tiesivät salaisen toiminnan riskit. Jos he jäisivät kiinni rajan takana, heitä ei voitu auttaa mitenkään. Kohtalona oli kuolemantuomio tai joissain tapauksessa värväytyminen Neuvostoliiton kaksoisagentiksi. Suomeen tulleet naapurin vakoilijat selvisivät kiinni jäädessään kahden vuoden vankeusrangaistuksella, Kosonen kertoi.

Kommentoi