Julkaistu    |  Päivitetty 
Henri Jokela

Honkalanjoki sai kutusoraikkonsa talkoilla

Virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen toivoo, että jokisuu pysyy verkoista vapaana ja järvitaimen jätettäisiin rauhaan, jotta kanta voisi elpyä kunnolla. Henri Jokela Virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen toivoo, että jokisuu pysyy verkoista vapaana ja järvitaimen jätettäisiin rauhaan, jotta kanta voisi elpyä kunnolla.

WWF Suomen virtavesiasiantuntijan Manu Vihtosen mukaan järvitaimenella menee heikosti.

– Vaeltava järvitaimen on rauhoitettu kokonaan. Jos kannat eivät elvy, tilanne on todella huono.

MAINOS - JUTTU JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY

Nurmeksessa Lipinlahdella sijaitsevaa Honkalanjokea kunnostettiin lauantaina talkoilla lisäämällä virtapaikan kohdalle kutusoraa. Talkoissa olivat mukana Lipinlahden osakaskunta, Pohjois-Karjalan vapaa-ajankalastajien piiri sekä K-ryhmä.

Vihtonen kertoo, että järvitaimen vaatii lisääntyäkseen virtaavaa vettä. Järvitaimenen uhanalaisuus johtuukin Vihtosen mukaan siitä, että jokia on padottu.

– Honkalanjoki on siitä onnellisessa asemassa, että siinä ei ole esteitä Pieliseltä nousevien kalojen edessä. Nyt on tärkeää, että jokisuu on kalaverkoista vapaa, ja on ymmärrys siitä, että järvitaimenta ei saa kalastaa, vaikka kova hinku olisi. Kaikissa joissa järvitaimenen emokalat on laskettavissa yhden käden sormilla, Vihtonen painottaa ja lisää, että järvitaimenkannat eivät saisi olla vain kalanviljelylaitosten varassa.

Kun virtaavan veden pohjalla on sopivasti kutusoraikkoa, noin 20–50 sentin kerros, nouseva järvitaimen löytää kutupaikan itse.

– Syksyllä kutuaikana kunnostusta ei voi tehdä, paitsi semmoisissa paikoissa, joissa varmuudella tiedetään, ettei järvitaimenia ole lainkaan. Yleensä paras kunnostusaika on kesäkuun jälkeen.

Talkoolaisten määrä, kolmisenkymmentä, on Vihtosen mieleen. Hän kertoo odottaneensa noin pariakymmentä talkoolaista.

– Saadaan paljon aikaan, eikä ole liian raskasta.

Kommentoi

Hae sivuilta