Julkaistu 
Pietari Korkalainen

Sähköiseen kokeeseen on helppo muotoilla selkeät vastaukset – hankaluuksiakin kuitenkin löytyy

Tomi Meriläinen (vas.) ja Tuomas Karjalainen näkevät ylioppilaskirjoituksien sähköistymisessä hyviä ja huonoja puolia. Pietari Korkalainen Tomi Meriläinen (vas.) ja Tuomas Karjalainen näkevät ylioppilaskirjoituksien sähköistymisessä hyviä ja huonoja puolia.

Nurmeksessa on vastattu ylioppilaskirjoituksiin sähköisesti jo muutaman vuoden ajan. Johannes Tolvanen Nurmeksen lukion toiselta vuosiluokalta osallistui tämän kevään sähköisiin kirjoituksiin. Hänen mukaansa sähköisessä kokeessa on helpompi muodostaa selkeitä vastauksia kuin käsin kirjoitetussa.

– Vastauksia on myös helpompi muokata tietokoneella jälkikäteen kuin käsin kirjoittamalla. Tekstin ymmärrys on helpompaa, sillä tietokoneella kirjoittaessa ei tarvitse huolehtia vastauksen käsialasta, Tolvanen kertoo.

MAINOS - JUTTU JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY

Tuomas Karjalaisen mielestä esimerkiksi kielikokeiden kuuntelut on helpompi tehdä sähköisesti. Ensi vuonna kirjoittavan Iikka Kymäläisen mielestä myös kuvaajien piirtäminen matematiikan kokeiden sovellustehtävissä on sähköisesti helpompaa.

Opiskelijat löytävät kuitenkin myös haasteita kirjoitusten sähköistymisestä.

– Hankaluuksia voi olla erilaisten teknisten ongelmien kanssa, Tolvanen pohtii.

Samaa mieltä on myös Eevi Pihlatie, vaikka hän muuten pitääkin muutosta myönteisenä. Pihlatien mielestä sähköinen koeympäristö voi myös häiritä kirjoituksissa keskittymistä, kun huomio menee teknisten kysymysten ratkomiseen. Tomi Meriläinen on sitä mieltä, että kaavojen tekeminen on fysiikassa ja matematiikassa sähköisesti hitaampaa.

Harjoittelu muuttuu

Ylioppilaskirjoituksia on muutettu vaiheittain sähköisiksi vuodesta 2016 lähtien. Ensimmäisenä sähköistyivät maantieteen, saksan ja filosofian ylioppilaskokeet syksyllä 2016. Uudistuksen viimeistelee matematiikan kokeiden sähköistyminen keväällä 2019.

– Sähköisiä kokeita on paljon maailmalla ja pohjoismaissa, ja Suomi haluaa seurata perässä, selvittää Nurmeksen lukion rehtori Timo Karppinen.

Karppisen mukaan sähköistyminen ja tietotekniikka ovat muuttaneet koulujen käytäntöjä.

– Kokeisiin harjoittelu muuttuu, sillä kokeissa on käytössä koekohtaisia ohjelmia, joiden opetusta opettajien on pitänyt sisällyttää tunteihinsa, hän kertoo.

Sähköisten ylioppilaskirjoitusten järjestäminen tuottaa myös päänvaivaa.

– Valvojien huoli ja vastuu ovat kasvaneet, sillä ylioppilaskoe on kokelaalle suuri paine. Laitteiden kanssa tapahtuvat häiriöt ovat siinä tilanteessa huono asia, Karppinen miettii.

Nurmeksen lukiossa on kuitenkin rehtorin mukaan selvitty helpolla ja sattuneet vastoinkäymiset ovat olleet pieniä.

Tutkinto pisteytetään

Toinen iso opiskelua koskeva muutos on tulossa yliopistojen opiskelijavalintaan. Vuosina 2018–2020 tarkoituksena on vähentää yliopistojen pääsykokeiden merkitystä yliopisto-opiskelijoiden valinnassa ja lisätä valinnassa ylioppilastutkinnon osuutta.

– Lähinnä muuttuu se, että ylioppilastutkinto pisteytetään, kertoo Nurmeksen lukion opinto-ohjaaja Riitta Saarelainen.

Saarelaisen mukaan muutoksella tavoitellaan sitä, että nuoret saisivat opiskelupaikan heti lukion jälkeen, jolloin yhteiskunta saisi nopeasti työntekijöitä tarpeisiinsa.

– Myös nuoren näkökulmasta on parempi päästä nopeasti opiskelemaan. Kääntöpuoli tässä on se, että nuori joutuu jo aikaisin päättämään, mitä lähtee lukemaan. Tämä tuo painetta lukiolaiselle.

Valintakokeet tulevat Saarelaisen mukaan kuitenkin säilymään monella alalla, joten jos kirjoitukset eivät mene hyvin, on vielä mahdollisuus näyttää osaamisensa.

– Valintakokeita myös kevennetään, jotta pitkäaikainen valmistautuminen jäisi pois.

Nurmeksen lukiota käyvän Jesse Ollilaisen mielestä muutos on hyvä, sillä lukiosta on silloin helpompi päästä nopeasti opiskelemaan. Pääsykokeiden muutos on kuitenkin herättänyt monissa myös kritiikkiä.

– Lukion alussa ei välttämättä tiedä, mitä haluaa opiskelemaan, Aleksi Saastamoinen lukion toiselta luokalta huomauttaa.

Kommentoi