Matkan päästä: Ihanat, kamalat erityisruokavaliot

Voisi kuvitella, että tulevaan jouluun valmistautuminen olisi esimerkiksi pipareiden leipomista, valojen ripustamista ja veisujen soittamista. Lomat lähestyvät, eikä kukaan enää jaksaisi ajatella velvollisuuksia. Puheenaiheiden pitäisi vaihtua koronasta johonkin kevyempään, kuten lahjatoiveisiin tai glögiin.

Näin ei kuitenkaan minun tapauksessani ole. Sen sijaan, että tavoittelisin tekstilläni leppoisaa tunnelmaa, nostan esiin tulenaran aiheen. Erityisruokavaliot.

Ja miksipä en nostaisi, noudatanhan sellaista itsekin. Olen vegaani.

Suomeksi sanottuna en siis syö mitään eläinperäistä. En lihaa, kanaa, kalaa, maitotuotteita, kananmunia tai hunajaa. Ruokavalioni on ollut tällainen noin vuoden, ja perustuu ympäristö- sekä eläinoikeussyihin.

^Kokemani perusteella nuorten suosimiin ruokavalioihin liittyvät rajoitteet ovat monelle aikuiselle hämäriä tai jopa käsittämättömiä. Keliakia tai laktoosi-intoleranssi hyväksytään, sillä ne ovat henkilön omasta tahdosta riippumattomia. Mutta se, että joku omasta tahdostaan haluaa rajoittaa omaa syömistään, tuntuu typerältä.

Kuten omassa tapauksessani, nuorten tahto rajoittaa omaa syömistään perustuu usein ilmastosyihin. Lihansyönti kiihdyttää tutkitusti ilmastonmuutosta, eivätkä tuotantoeläinten elinolosuhteet kestä aina päivänvaloa. Tälle keskustelulle on paikkansa, mutta koen, että se paikka ei ole tämä blogiteksti. Jos haluaisin esitellä kaikki perusteluni olla hankala kutsuvieras, kirjoittaisin kirjan.

Tässä vaiheessa tyydyn toteamaan, että me ihmiset noudatamme erilaisia ruokavalioita, jotka pohjautuvat erilaisiin syihin. Sen sijaan, että lähtisin purkamaan noita syitä, keskityn käytäntöön. Eli ohessa ohjeita, miten kohdata uppo-outoa ruokavaliota noudattava henkilö ruokapöydän ääressä.

Valmistaudu. Jos et itse tunne vieraan itsestään käyttämää termiä, Internet tuntee. Etsi rajoitteet ja hae reseptejä, joissa ne on huomioitu. Saatat joutua tekemisiin itsellesi aiemmin vieraiden ainesosien kanssa, mutta älä lannistu. Erityisruokavaliolainen osaa arvostaa vaivannäköäsi.

Keskustele ja kysele. Jos hakukone vieroksuttaa tai jättää jälkeensä kysymyksiä, ole yhteydessä vieraaseen. Voit kysyä häneltä esimerkiksi neuvoa sopivista tuotteista tai suoraa vinkkiä siitä, mitä hän voisi tai haluaisi syödä. Vieras voi mahdollisesti myös itse osallistua ruokalajin kasaamiseen esimerkiksi tuomalla tullessaan sinulle vieraita, mutta hänelle tuttuja ainesosia.

Älä kyseenalaista. Ymmärtäminen ei ole välttämätöntä, hyväksyminen on. Lauseilla “Etkö syö edes kalaa?” tai “Voisitko tämän kerran hieman joustaa?” kysyjä antaa ymmärtää, että hänen helpolla pääsemisensä on tärkeämpää kuin kestittävän ruokaan liittyvä arvomaailma. Myös kaikki ruokavalioon liittyvät vitsit ovat luultavasti ennestään tuttuja, eikä uusia kaivata.

Opi. Ahaa, kikherneliemestä saa tehtyä vegaanisia marenkeja! Aivan, tällaisia erilaisia lihankorvikkeita on olemassa! Voiko porkkanasta tehty lisäke todella maistua näin paljon savukalalta? Voi olla yllättävää huomata, että erilaiset rajoitteet oikeastaan kasvattavat luovuutta kokeilla uusia ruokalajeja. Onneksi olkoon, maailmankuvasi on laajentunut, erityisruokavaliovieras sai vatsansa täyteen, ja ensi kerralla sinun ei enää välttämättä tarvitse hakata päätäsi seinään pakkausselosteita lukiessasi.

^Voin omasta kokemuksestani sanoa, että erityisruokavalioissa haastavinta ovat muiden ihmisten reaktiot. Etenkin uusien ihmisten seurassa haluaisin jäädä mieleen erityisesti persoonani, en ruokavalioni vuoksi. En haluaisi olla se hankala ilonpilaaja, joka tihrustaa etikettiä ja pudistaa päätään. Haastavinta on tiedonpuute.

Kaikesta huolimatta en ole luopumassa rajoitteistani. Sillä oikeastaan en miellä niitä rajoitteiksi ensinkään. Päinvastoin ne ovat vapauteni ilmenemiä. Saan syödä tai olla syömättä mitä itse haluan, ja sekös vasta hienoa onkin.

En jaksa enää jännittää, miten uudet tuttavani suhtautuvat ruokavaliooni. En halua kuulla enää yhtään kommentteja siitä, että tarvitsisin enemmän proteiinia tai ettei soijarouhekaan mikään ilmastoteko ole. En jaksa leimautua nirsoksi tiukkapipoksi, joka vie muidenkin ruokahalun. En jaksa enää hävetä sitä, että toimin omien arvojeni mukaisesti.

Annetaan toisillemme joulun kunniaksi ruokavaliorauha.