Journalistimummi

Arjen ilmiöistä isoäidin maalaisjärjellä.

Äänesi vaikuttaa, usko pois!

nestys_

Olisi hienoa, jos kuntavaaleissa ennakkoon äänestäneiden nurmeslaisten määrä ennustaisi myös lopullista äänestysvilkkautta, Nurmes kun on takavuosina loistanut lähinnä omituisen alhaisella äänestysprosentillaan. Nyt 37,1 prosenttia käytti ääntään ennakkoon. Se on Pohjois-Karjalan kuntien toiseksi paras luku. Paremmaksi pani vain Rääkkylä peräti 45,4 prosentillaan.

Neljä vuotta sitten, huhtikuun 2017 kuntavaaleissa, uurnille vaivautui 53,1 prosenttia äänioikeutetuista nurmeslaisista, kun koko maan keskiarvo oli 58,8 ja Savo-Karjalan vaalipiirin 54,8. Nurmesta passiivisempia kuntia ei tainnut olla koko maassa kuin pari.

Valtimolla oltiin jämerämpiä. Äänestysvilkkaus, 58,5 prosenttia, hipoi valtakunnallista keskiarvoa ja ylitti vaalipiirin lukeman. Toivottavasti valtimolaisten aktiivisuus nyt olisi tarttunut vanhan Nurmeksen puolelle ja jatkaisi tarttumista vielä sunnuntaina.

Nurmeksen kokoisessa kunnassa läpi menoon ei tarvita päätä huimaavia äänimääriä. Viime kuntavaaleissa yli 200 ääntä sai vain yksi ehdokas, ja kuusi muuta keräsi yli sata ääntä.  Viimeinen paikka ratkaistiin arvalla kahden 38 ääntä saaneen keskustalaisen kesken. Valtimolla kukaan ei saanut yli sataa ääntä ja kaksi viimeistä meni läpi 25 äänellä. Tämäkin jo kertoo, että kuntavaaleissa, jos missä, jokaisella äänellä vaikutetaan tulokseen.

Sunnuntain vaali-illasta tulee kutkuttava varsinkin niille ehdokkaille, jotka istuvat myös Nurmeksen nykyisessä valtuustossa. Kuntaliitoksen jälkeen asioista on päättänyt ”ylisuuri” valtuusto, johon kuuluvat sekä Nurmeksessa että Valtimolla viime vaaleissa valitut, yhteensä 52 henkilöä. Uudelle kaudelle valitaan 35 valtuutettua, joten entisiä tipahtaa, vaikkei vaaleissa menisi läpi ainoatakaan uutta. Eikä kaikkien uusien yrittäjien rannalle jääminen ole todennäköistä.

Tutkijoista en tiedä, mutta minä en ole ikinä keksinyt hyvää selitystä sille, että suomalaiset äänestävät kaikkein laiskimmin juuri kuntavaaleissa, joissa ratkaistaan meitä lähimpänä olevien arjen asioiden ja lähiympäristön kehittämissuunta.

Riikka kirjoittaa omassa blogikirjoituksessaan tällä sivustolla, miten hienolta tuntui, kun hän toisen kerran elämässään sai ilmoituksen äänioikeudesta. Saman muistan minäkin hetkestä, kun ammoisessa nuoruudessani ensimmäisen kerran menin äänestyspaikalle.

Minulle äänestämisen välttämättömyyttä iskostettiin päähän lapsuudenkodissani. Samaa yritin omassa perheessäni, enkä käsittääkseni turhaan. Yksi ystäväperhe teki jokaisen kolmen lapsensa ensimmäisestä äänestyskerrasta pienen juhlan. Koko perhe meni ensin yhdessä äänestämään ja sen jälkeen hyvään ravintolaan syömään ja kohottamaan maljan demokratialle.

Kaikki, paitsi äänestysaktiivisuus, on kehittynyt vaaleissa parempaan suuntaan siitä, kun 1960-luvun loppupuolella äänestin ensimmäisen kerran.  Äänestysikäraja on laskenut. Kiitos valppaan median ehdokkaista ja politiikasta saadaan tietoja silloinkin, kun niitä ei niin kauheasti haluttaisi antaa. Sukupuolten välinen tasa-arvo on huimasti parantunut. On saatu ennakkoäänestys ja mahdollisuus kotiäänestykseen. Vaalien lopullinen tulos saadaan nopeasti.

Miksi sillä äänestysaktiivisuudella sitten on niin kamalasti väliä, valitaanhan kuntiin valtuutettuja ja eduskuntaan jäseniä se lakisääteinen määrä, vaikka äänestysprosentti olisi kuinka huono?

Äänestäminen on tavalliselle kansalaiselle ainoa keino, jos haluaa vaikuttaa politiikan suuntaan ja/tai päättäjiä vaihtoon. Äänestämättä jättäminen sillä perusteella, että valtuutetut eivät tähän mennessä ole saaneet aikaan mitään äänestäjän mielestä älykästä, on täysin hyödytön tapa protestoida.

Äänestäminenon myös viesti niille, jotka yhä avoimemmasta vihapuheesta ja häirinnästä huolimatta jaksavat säilyttää idealisminsa ja halun parantaa maailmaa ja lähtevät ehdolle.

Kannattaa myös uhrata hetki ajatukselle siitä, miten huikean arvokas ja vaalimisen arvoinen asia vapaa demokratia kaikkinensa on. Päinvastaisia esimerkkejä on maailma pullollaan. Sen toteamiseen riittää löysäkin uutismedian seuraaminen.

 

 

Kommentit

Ei kommentteja
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu tästä
Vieras
15.06.2021

By accepting you will be accessing a service provided by a third-party external to https://www.ylakarjala.fi/