Journalistimummi

Arjen ilmiöistä isoäidin maalaisjärjellä.

Englantilainen hedelmäkakku

Meillä oli ystäväni kanssa aikoinaan tapana leipoa jouluksi yhdessä englantilaista hedelmäkakkua. Se on tunnettu, perinteinen joululeivonnainen mutta myös siitä hyvä, ettei sitä tekaise ihan hetkessä.

Kuivattuja hedelmiä pilkkoessaan ja kakkujen kypsymistä odotellessaan kaksi naista ehtii puhua kuntoon monta maailman asiaa.

Yhteinen leipominen loppui lähes 30 vuotta sitten, kun muutin muualle. Hedelmäkakku jäi. Väsäsin sen joulusta toiseen, kunnes päätin katsoa, mitä tapahtuu, jos en sitä tee. Kakku on isotöinen, eikä sen tekemistä enää maustanut ystävän kanssa yhdessä puuhaaminen ja puhuminen.

Kuinka ollakaan kukaan ei kysynyt, miksei meillä ole englantilaista hedelmäkakkua.

Kyydistä on sittemmin pudonnut jotain muutakin sellaista, joka aikaisemmin tuntui välttämättä kuuluvan jouluun nimenomaan itse tehtynä. Nyt joulun jälkeen, kun kaappeja katselen, huomaan, että makeat olisi voinut oikeastaan rajoittaa pipareihin. Niiden lisäksi voisi pakastimessa olla pieni sokerikakkupohja, josta marjoilla ja kermalla äkkiä loihtisi pikkuherkun yllätysvieraille.

Ensi jouluna sitten. Plus ehkä lapsenlapsen leipomia jättikorvapuusteja.

 

 

 

Kommentit

Ei kommentteja
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu tästä
Vieras
19.10.2019