Jutelmia

Ajattelemattomia ajatuksia nuoren näkökulmasta.

Harrastus voi muokata identiteettiä

Harrastus voi muokata identiteettiä

Minä olen käynyt tanssitunneilla yksitoista vuotta. Väitän, että ilman tätä harrastusta en olisi se ihminen, joka nyt olen.

Tanssin kautta koordinaatiokykyni, rytmitajuni, lihakseni, tasapainoni, ryhmätyöskentelytaitoni ja muistini ovat kehittyneet. Olen saanut monimutkaisia koreografioita opetellessani mahtavia onnistumisen kokemuksia ja kulissien takana jännittäessä tuntenut adrenaliinin virtaavan kehossani. Itsevarmuuteni on tunti tunnilta ja näytös näytökseltä parantunut.

Tanssiminen on ollut aina oma valintani, ja siksi se on tuntunut hauskalta sekä antoisalta. Toisin kuin esimerkiksi soittotunnit, joilla kävin alakouluikäisenä lähinnä pitääkseni vanhempani tyytyväisinä. Innostus musiikin opiskelusta katosi heti, kun minua painostettiin harrastamaan, vaikka ei olisi huvittanut. Pakkopulla ei ikinä maistu.

Monissa lajeissa ja seuroissa lapsia aletaan valmentaa ryppyotsaisesti jo hyvin varhain. Joukkueita saatetaan jakaa taitotasojen mukaan ja perheet käyttävät mielettömästi aikaa, rahaa sekä energiaa lasten harrastuksiin. En väitä, etteivätkö lapset voisi nauttia tavoitteellisesta harjoittelusta. Olen kuitenkin varma, että kaikille se ei sovi. Varsinkaan, kun lopettamisen mahdollisuus usein poisuljetaan silloin, kun harrastamiseen on panostettu koko suvun voimin.

Sitä paitsi samalla kun erityisen lahjakkaita lapsia suitsutetaan ja patistellaan treeneihin, muut saattavat tipahtaa kärryiltä. Onnistumisen kokemukset muuttua pettymyksiksi ja huonommuuden tunteiksi. Monet lapset tahtovat tehdä sitä mitä kaveritkin. Käydä treeneissä, koska sieltä saa hyvän fiiliksen tai soittaa pianoa silkasta musisoinnin ilosta. Ilman haaveita ammattilaisen urasta. Miksi se ei riitä aikuisille?

Aikuiset voisivat puuttua lasten harrastuksiin vähän vähemmän. Kannustaminen ja tukeminen on tietysti aina suotavaa, mutta valmentamisen ei tarvitse olla vanhempien homma. Varsinkaan, jo lapset eivät sitä itse pyydä. Harrastamisen pitäisi olla rentoa ja vapaaehtoista. Treenit voi silloin tällöin jättää välistä.

Harrastus voi muokata identiteettiä. Niin suuntaan kuin toiseen. Yleensä kuitenkin positiivisesti, jos lapsi pääse tekemään sitä mitä rakastaa silloin kun haluaa.

 

Kommentit

Ei kommentteja
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu tästä
Vieras
15.07.2019