Iivarin passissa

Nuoren hirven mölinöitä metsän keskeltä.

Iivari haastattelee: Marianne Haverinen

Iivari haastattelee: Marianne Haverinen

Saa tässä talossa kyllä ravata eri huoneiden ja kerrosten väliä, mutta jotenkin päädyin jälleen toimituksen huomaan. Siellä huomasin, että toimittaja Haverisen Mariannehan on vielä ainakin haastelematta. Pitihän jutustelu hoitaa sitten pois alta, kun yksiin satuimme.

Mikä sai sinut palaamaan takaisin Nurmekseen?
– Koti-ikävä. Ne seitsemän vuotta, kun olin maailmalla, kaipasin aina takaisin Nurmekseen. Täällä on paljon perhettä, kavereita ja kaunista luontoa. Unelma paluumuutosta muuttui yllättävän nopeasti todeksi, kun vain reilut puoli vuotta yliopistosta valmistumiseni jälkeen Ylä-Karjalasta sattui vapautumaan työpaikka.

Millainen on työpäiväsi?
– Vaihtelee todella paljon. Toisinaan vietän päivän toimistossa soitellen haastateltaville ja näpytellen juttuja. Toisena päivänä taas juoksen pää kolmantena jalkana erilaisilla juttukeikoilla. Melko varmasti jokaiseen päivään kuuluu jonkin verran kirjoittamista, kuvaamista ja haastattelujen tekemistä, taittopäivinä myös oikolukemista.

Onko sinulla jotain erikoistumisalueita, kuten toimittajalla yleensä? Miksi ne?
– Vastaan Valtimon kuntauutisoinnista. Kun tulin tänne töihin, valtimolainen Pertti Meriläinen oli jäänyt juuri eläkkeelle, ja Valtimon asiat oli järkevää jyvittää yhdelle toimittajalle. Yrjö Nevalaiselta puolestaan perin sääuutisoinnin. Oma mielenkiinnon vuoksi olen kirjoittanut paljon juttuja muun muassa matkailusta ja maataloudesta.

Harrastuksesi?
– Talvisin hiihdän, ja kesällä vietän paljon aikaa järvellä. Soitan myös pianoa. Tällä hetkellä vapaa-aika kuluu kuitenkin lähinnä remontointiin ja sisustamiseen.

 

Kommentit

Ei kommentteja
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu tästä
Vieras
13.08.2020