Iivarin passissa

Nuoren hirven mölinöitä metsän keskeltä.

Iivarin perinnejoulukalenteri: luukku 12

Luukku-12-verkkoon

Viime päivinä minulla on ollut sellainen tunne kuin joku kurkkisi olan takaa tai hiippailisi aivan sorkkakannoilla. Mutta ketään tai mitään en ole nähnyt, vaikka olen yrittänyt kurkkia olan ja takasivun yli. Mitähän kummaa oikein on tekeillä?

Ainoa selitys, jonka hirventuumaillussani keksin, että kyseessä ei voi olla ketkään muut kuin tontut. Nehän rupeavat tässä jouluntienoilla hiippailemaan ympäriinsä ja tutkailemaan, ken on ollut kiltti ja kuka ehkä hieman tuhmempi. Kannattaa siis olla tarkkana siellä ruudun toisellakin puolella. Koskaan ei tiedä, koska tonttu on nurkan takana.

Mutta tiesittekö, että sanana tonttu on samaa juurta kuin sana tontti. Tämän osaa jälleen kertoa meille Merja Leppälahden Perinnejoulu-kirja. Vanhassa suomalaisessa perinteessa tonttu kun on tarkoittanut samaa kuin haltia, joka piti huolta tietystä paikasta elikkäs omasta tontistaan. Omat haltiansa on ollut erilaisilla rakennuksilla ja luonnonpaikoilla, ja erityisesti rakennusten haltioita on nimitetty tontuiksi. On myös puhuttu navetta- ja tallitontuista, saunatontuista ja riihitontuista.

Tällaisten tonttujen on sanottu olleen aika erilaisia kuin nykymielikuva tontusta. He ovat olleet pienikokoisia, harmaita, vanhoja ukkoja ja akkoja. Vaatteet ovat olleet harmaita tai valkoisia. Joskus haltian vaatetukseen on kuulunut punainen liivi tai paita. Naistontuilla väriä on saattanut näkyä enemmän, heillä on voinut olla harmaa, sininen, kirjava tai raidallinen hame. Nykypäivänäkin tuttu punainen tiittalakki eli sellainen suippopipo on ollut monella haltialla jo ennen aikaan.

Tällaiset kotitontut ovat olleet tarpeellisia ja hyödyllisiä, sillä ne ovat toimineet ihmisten apuna talon ja karjan huollossa. Useimmiten tontut ovat työskennelleet öisin, eivätkä ole yhtään tykänneet, jos niiden puuhiin on yritetty puuttua tai niitä on yritetty nähdä. Vastineeksi tontuille on viety tiettyyn paikkaan maitoa tai vaikka puuroa kiitokseksi. Jouluna tonttuja on muistettu erityisesti ja heille on esimerkiksi saunan jälkeen heitetty vielä löylyt, kun talon väki on lähtenyt pitopöytään.

Joulutonttujen historia on aika hämärän peitossa, mutta esimerkiksi Mauri Kunnas on esittänyt, että joulutontut ovat entisiä talojen ja luonnonpaikkojen tonttuja, jotka ovat siirtyneet Korvatunturille kaupunkien ja teollisuuden tieltä. Ja mikäs siellä ollessa Joulupukin huomassa lahjoja lapsille tehden.

 

Kommentit

Ei kommentteja
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu tästä
Vieras
24.10.2021

By accepting you will be accessing a service provided by a third-party external to https://www.ylakarjala.fi/