Iivarin passissa

Nuoren hirven mölinöitä metsän keskeltä.

Iivarin perinnejoulukalenteri: luukku 15

Luukku-15-verkkoon

Kauppoihin tuntuneet ilmestyneen jo jouluisat kukatkin. On joulutähteä, hyasinttia ja ties mitä, mutta aivan kaikkea, mitä Merja Leppälahden Perinnejoulu-kirjassa mainitaan, ei taida kuitenkaan löytyä. Liekö perinteet hieman muuttuneet vuosien varrella.

Joulukukkien käyttö on itse asiassa alkanut yleistyä vasta 1900-luvun puolella, tosin joulukaktuksia on kasvatettu suomalaisissa kartanoissa jo 1850-luvulla. Joulukaktuksen kukinnan toivotaan osuvan joulun aikaan, mutta aika arpapeliä se tuntuu olevan, ainakin yhden toimittajamme mielestä. Hänellä kuulemma kaktus on kukkinut jo aikapäiviä sitten marraskuun puolella.

Tulppaani on kuulemma vanhimpia ja suosituimpia joulukukkia, vaikka meikähirvi kyllä pitäisi sitä enemmän talven kukkana. Enemmän nyt tuntuvat jyräävän joulutähdet ja hyasintit, joista hyasintteja on tiettävästi kasvatettu Turussa jo 1600-luvulla. Aluksi hyasintti on ollut kallis ja eksoottinen joulukoriste, mutta sotien jälkeen niiden hinta laski niin, että hyasintteja voi hankkia nyt vaikka joka kotiin.

Joulutähti on lähtöisin Väli-Amerikan ja Meksikon seuduilta. Se tuli Suomeen 1930-luvulla, mutta ei saanut aluksi suosiota. Silloin kukkavarsi kun saattoi kasvaa jopa metrin pituiseksi eli melkoiseksi hujopiksi. Ja itse asiassa joulutähden värikäs kukka ei ole kukka laisinkaan vaan varsinaisen kukan suojuslehtiä. Kannattaako katsoa tarkkaan, niin huomaatte.

On olemassa myös sellainen kuin jouluruusu, joka ei tosin muistuta yhtään ruusua vaan vuokkoja. Jouluruusun kerrotaan kuuluvan paratiisin puutarhan kasveihin. Ja onpahan siitä Selma Lagerlöf kirjoittanut Jouluruusun legendankin vuonna 1938. Sitäpä voisi vaikka lueskella tänään iltasella, jos se jostain vaikka löytyisi.

 

Kommentit

Ei kommentteja
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu tästä
Vieras
24.01.2021