Iivarin passissa

Nuoren hirven mölinöitä metsän keskeltä.

Iivarin perinnejoulukalenteri: luukku 19

Luukku-19

Tulisi joulu, jotta saisi yölläkin syödä, kuuluu vanha sanonta. Ja kohtahan se jouluyö tuolta koittaakin, jolloin saa ihan luvan kanssa käydä jääkaapilla kurkkimassa herkkua jos toista.

Jouluun on aina kuulunut runsas syöminen, kertoo Merja Leppälahden Perinnejoulu-kirja. Syksyn sadonkorjuun ja syysteurastuksen aikaan on varattu parhaat palat jouluksi, ja niukkoina aikoinakin on yritetty saada jouluksi jotain erityistä tarjolle. Monissa ennusteissakin ja sanonnoissa on viitattu, että runsas joulupyötä on yhteydessä seuraavan vuoden menestykseen.

Vanhanajan joulupöytään kuului leipäkeko, jossa oli päällekkäin useita leipiä, jotka saattoivat olla eri viljoista leivottuja. Alimpana oli suurin leipä, joka leivottiin vuoden sadon ensimmäisen ruislyhteen parhaista jyvistä. Mutta sitäpä ei jouluna syötykään, vaan sitä säästettiin kylvöaikaan. Kylvöaikaan leivänmurusia siroteltiin viljalaariin ja pellolle turvaamaan uusi hyvä sato.

Käytännössä joulupöydän antimet koottiin juureksista, perunoista ja eri tavoin säilötyistä lihoista ja kaloista. Maitoa ei yleensä ollut, koska lehmät menivät umpeen talvisin. Mahdolliset juustot oli siis tehtävä jo aiemmin.

Yksi arvostettu jouluruoka on puuro. Aiemmin se oli tavallisesti ohrapuuroa. mutta 1800-luvun alussa riisi hiipi ensin varakkaiden joulupöytiin ja syrjäytti siitä sitten vähitellen ohran ja muut puuroainekset.

Kinkku sen sijaan ei ole kovin vanha jouluruoka. Aiemmin jouluna on syöty yleensä lammasta, nautaa tai sikaa jossain muussa muodossa kuin kinkkuna. Täällä Karjalassa jouluna on herkuteltu ja varmaan edelleenkin herkutellaan karjalanpaistilla, mutta kalastuspitäjissä joulupyödän kruunu on saattanut olla kala.

Lipeäkala taas jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Ainakin tämä hirvi kiertää moiset annokset mieluummin kaukaa kuin läheltä. Lipeäkalan syönti jouluaattona muistuttaa katolisista ajoista, jolloin jouluaatto oli paastopäivä. Silloin ei passannut syödä lihaa. Lipeäkala on myös aika työläs valmistaa, joten sen onnistumista on vertailtu ja arvosteltukin.

Ai että tässä alkaa kyllä nyt niin nälkä, että pitää varmaan livahtaa toimituksen jääkaapille tutkimaan, olisiko joltakin jäänyt sinne jotain herkkuruokaa. Palataan taas huomenna asiaan.

 

Kommentit

Ei kommentteja
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu tästä
Vieras
24.01.2021