Iivarin passissa

Nuoren hirven mölinöitä metsän keskeltä.

Iivarin perinnejoulukalenteri: luukku 9

Luukku-9 Meikähirvi tiernapoikien armoilla vuonna 2016.

Tänä vuonna tiernapojat eivät ole montaa esiintymiskertaa ehtineet kokea, mutta onneksi heitä nähtiin ainakin Nurmeksen joulunavauksessa keskustassa ja jollen väärin ole kuullut sarviini, niin ovat he vilahtaneet myös Nurmeksen Joulumusiikin yhdessä luukussa.

Tiernapoikien nimitys tulee ruotsin tähteä merkitsevästä sanasta stjärna. Merja Leppälahden Perinnejoulu-kirjassa väitetään, että tiernapoikaperinne olisi säilynyt elinvoimaisena vain Oulun seudulla, mutta rohkenen epäillä. Alkavathan nuo olla jokavuotinen perinne näilläkin tienoilla, ja hyvä niin.

Tierna- eli tähtipoikia esiintyi Saksassa jo 1500-luvun alkupuolella eli aikasta vanha perinne sekin alkaa jo olla. Ruotsissa haluttiin 1600-luvulla kieltää kirkkojärjestysehdotuksessa "loukkaava ilveily ja talosta taloon juokseminen, jota paikoin harjoitetaan joulun aikaan Jeesus-lapsen kanssa ja loppiaisaikaan esittämällä Kolmea kuningasta ja tähteä", mutta eipä tuo tainnut mennä läpi tai on unohdettu aikapäiviä sitten.

Suomessa tähtipojat esiintyivät varmuudella viimeistään 1800-luvun alkupuolella. Yksi kuuluisa tähtipoika on ollut Runeberg, joka esiintyi Pietarsaaren tähtipoikien ryhmässä vain 6-vuotiaana. Enpä tiedä, olisiko tällaisesta hirvinuorukaisesta silloin ollut sellaiseen.

Tiernapoikaesitys pohjautuu keskiaikaisiin mysteerinäytelmiin. Pohjana on ollut Matteuksen evankeliumi, jossa kerrotaan itäisten maiden tietäjistä, jotka etsivät vastasyntynyttä juutalaisten kuningasta ja vievät hänelle lahjoja. Kuninkaiksi määriteltyjä tietäjiä on ollut kolme eli jokaista ihmisen kolmea ikäkautta varten yksi. Yksi kuninkaista onkin tästä syystä ollut parraton.

Nykyään tiernapoikaesitykseen kuuluu vain neljä henkilöä: Herodes, Murjaanien kuningas, Knihti ja Mänkki, mutta aikanaan näytelmässä on ollut mukana tietäjiä, paimenia, Neitsyt Maria, Joosef ja Juudas. Hahmojen alkuperistä on monenlaisia veikkauksia. Esimerkiksi Knihti on tarkoittanut keskiajan Ruotsissa palvelijaa ja vasta myöhemmin sotilasta. Mänkki-nimityksen alkuperä taas on epäselvä.

Jos porukkaa vain riittää, omankin tiernapoika-esityksen kokoonpano käy helposti. Ei kun nuotit ja tekstit esiin ja harjoittelemaan vaikka jouluaatoksi uutta ohjelmanumeroa.

 

Kommentit

Ei kommentteja
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu tästä
Vieras
24.10.2021

By accepting you will be accessing a service provided by a third-party external to https://www.ylakarjala.fi/