Terveyttä kaikille

Kahvinautinto ja ilmasto-omatunto

Kahvinautinto ja ilmasto-omatunto

Me suomalaiset olemme maailman johtava kahvikansa, kun saamme juotua vauvasta vaariin laskettuna noin 10 kiloa henkeä kohti vuodessa.  Meistä eivät juuri jää jälkeen muutkaan pohjoismaalaiset. Sen sijaan esimerkiksi Espanjassa kahvin kulutus on vähemmän kuin puolet meidän kulutuksestamme. Lähes sama määrä kuluu italialaisilta ja kreikkalaisilta. Kokonaiskulutus on suurinta USA:ssa. Tärkein juoma maailmassa on tietysti vesi, jota ilman ei kukaan tulisi toimeen. Seuraavana onkin sitten tee ja kahvi kolmantena.

Nautintoaineena kahvi on mielenkiintoinen, koska nautinnon lisäksi sillä on todettu olevan vaikutusta terveysriskejä vähentävästi. Päivittäin 3–5 kupillista juovilla on noin 25–30 prosenttia pienempi riski sairastua tyypin 2 diabetekseen kuin heillä, joiden juontimäärä jää alle 2 kupilliseen. Tosin tutkimuksissa ei ole varmaankaan arvioitu sitä, mikä merkitys on kahvin juontiin liittyvillä kahvileivillä kakkostyypin diabeteksen kokonaisriskiin, mm. ylipainoon. Tutkimuksia on tehty myös kahvin juonnin yhteydellä sydänterveyteen eikä merkittävää riskiä ole löydetty. Pannukahvilla on tosin todettu olevan veren kolesterolitasoa nostava vaikutus, mutta tätä ei ole havaittu suodatinkahvilla. Kohtuullisella kahvin nauttimisella ei ole todettu lisääntynyttä riskiä syöpätauteihin sairastumiseenkaan.

Kahvissa on lukuisia aineita, joista tunnetuin on siis kofeiini. Kaiken kaikkiaan kahvista löytyy kymmeniä aineita, joiden vaikutuksia terveyteen ei ole toistaiseksi tutkittu riittävän perusteellisesti, että niistä voitaisiin markkinoinnissa käyttää terveyttä tai hyvää ravitsemusta edistäviä väittämiä. Mielenkiintoisia viitteitä ovat osoittaneet useista viime vuosien tutkimuksista tehdyt päätelmät, joiden mukaan kahvin juonti voisi pienentää riskiä sairastua Alzheimerin tai Parkinsonin tauteihin.

Kahvin yleisesti tunnetulle piristävälle vaikutukselle on saatu vahvistus EFSA:n eli Euroopan elintarvikeviraston tekemien tutkimusten avulla sekä todettu kahvin juonnin lisäävän vireyttä ja keskittymiskykyä. Kofeiinin, jota myös lisätään muun muassa urheilujuomiin, on havaittu myös parantavan suorituskykyä kestävyyttä vaativassa urheilussa ja liikunnassa. Ihmisten vaihteleva herkkyys kahvin vaikutuksille liittyy toisaalta myös juuri kofeiiniin. Nukahtamisvaikeuksien ja huonounisuuden aiheuttajana kahvin kofeiini on ollut tunnettu jo kauan. Siitä syystä kahvipaahtimot ovat kehittäneet kofeiinittoman kahvin, jota voidaan nauttia myös ennen nukkumaan menoa.

Kahvilla on osana meidän jokapäiväistä ravintoamme tärkeä paikka myös ilmaston muutoksessa. Suurin osa, lähes 70 prosenttia, kahvin hiilijalanjäljestä syntyy kahvin kasvatuksesta ja paahtamisesta. Siihen toimintaan kuluttaja tuskin voi suoraan vaikuttaa. Sen sijaan kahvin juomaksi valmistaminen ja sen jälkeen jätteiden käsittely kuuluvat kuluttajien vaikutuspiiriin. Se muodostaa lähes 30 prosenttia koko kahvin elinkaaresta. Jokaisen kahvittelijan tulisi miettiä tarkkaan omia tapojaan. Onko kahvinkeitin ”päällä” koko päivän, kaadetaanko muutaman tunnin keittimen kaatimessa ollut kahvi pois ja tiputetaan uutta tilalle, löytääkö suodatinpussi kahvinporoineen tiensä seka- vai biojätteisiin. Samanlaisia kysymyksiä voi esittää koko kahvin nauttimiseen liittyvien toimintojen ympärille vielä muitakin. Kysehän on myös energian kulutuksesta ja esimerkiksi vedestä.

Alun perin kahvipensaita on kasvatettu varjokasviviljelynä, jolloin viljelijä tuotti muutakin, kuten hedelmiä ja muita ruokakasveja. Paremman tuottavuuden toivossa on viime vuosikymmeninä alettu kasvattaa kahvia aurinkoviljelyllä. Se edellyttää suuria viljelypinta-aloja, mikä on merkinnyt yhä laajempien metsäalueiden raivaamista kahvin tieltä. Paahtavassa auringonpaisteessa kasvavat kahvilajikkeet tarvitsevat runsasta kastelua ollen hyvin haastavaa alueilla, joissa ei ole luonnostaan vesistöjä. Jo tähän mennessä tapahtunut ilmaston lämpeneminen on lisännyt kahvin viljelyyn liittyviä ongelmia.

Kahvisadot ovat merkittävästi pienentyneet johtuen liiasta kuumuudesta. Kahvin laatu on myös heikentynyt, koska kahvinpavut kypsyvät liian nopeasti, eikä niihin ehdi kehittyä korkealaatuiselta kahvilta vaadittavia ominaisuuksia. Kahviviljelyksiä on siitä syystä alettu perustaa yhä korkeammille alueille, joilla luonnostaan muuten kasvaisi metsää. Kun sadot ovat pienentyneet, alueen pienet kahvintuottajat eivät voi enää toimia kannattavasti. Näin ilmastonmuutos on vaikeuttamassa alueen väestön hyvinvointia ja luomassa maaseudun autioitumiseen johtavaa siirtymistä kaupunkeihin työtä ja elantoa etsimään. Kahvia tuottavat maat Etelä-Amerikassa ja Afrikassa kuuluvat kehittyviin maihin, joissa on jo perinteisesti ollut monenlaisia köyhyydestä johtuvia ongelmia.

Useat kahvialan yritykset ovat olleet luomassa vastuullisuuteen tähtääviä järjestelmiä ja sertifiointeja. Kuluttajat tuntevat parhaiten Reilun kaupan vastuullisuusmerkin. Vastuullisuus tarkoittaa taloudellista, ympäristöllistä ja sosiaalista vastuuta. Taloudellisen vastuun noudattaminen on myös edellytys ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun kantamiselle. Jos taloustilanne heikkenee jatkuvasti, ympäristöstä ei voida enää huolehtia kunnolla ja sosiaalinen hyvinvointi rapautuu. Koska kahvin viljelijöiden taloudellinen tilanne on jo alkanut heikentyä, voidaan olettaa kehittyvissä maissa syntyvän erilaisia yhteiskunnallisia ongelmia. Odotettavissa on myös kahvin maailmanmarkkinahinnan merkittävä nousu kahvisatojen pienentyessä, mikä tietysti merkitsee meidänkin kahvipakettimme hintaan sitä kasvattaen.  

Kun ajattelemme ilmastonmuutoksen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme, niin asiat, joiden lähtökohta voi olla kaukana meistä, voivat olla kuitenkin merkittävästi vaikuttamassa päivittäisiin valintoihimme joko positiivisesti tai negatiivisesti.  Luonnonvarakeskuksen tekemän selvityksen mukaan kahvin ilmastovaikutus on yhtä suuri kuin lihan. Kun siis seuraavan kerran arvioimme päivittäisten ruokailutottumustemme hiilijalanjälkeä, on lautasen lisäksi muistettava katsahtaa kahvikuppiin. Kahvi on ennen kaikkea nautintoaine, sillä ne terveyteemme positiiviset vaikuttavat tekijät, joita kahvista löytyvät, on löydettävissä myös monista lähellä kasvavista ruoka-aineista. 

 

Kommentit

Ei kommentteja
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu tästä
Vieras
20.09.2020