Journalistimummi

Arjen ilmiöistä isoäidin maalaisjärjellä.

Kirjastot tuottavat hyvää halvalla

Vanhan sanonnan mukaan hyvää ei saa halvalla. Mutta onhan sellainenkin sanonta, että poikkeus vahvistaa säännön. Kuntien kirjastot ovat sellainen poikkeus.

Kirjastojen osuus kuntien nettomenoista on keskimäärin vain 1,1 prosenttia, ja miten upeaa palvelua sillä summalla saadaankaan!

Kirjastoseuran tuoreen raportin mukaan yhteiskunta saa yleisiin kirjastoihin sijoitetuilla runsaalla 330 miljoonalla eurolla miljardien hyödyn.

Se koostuu monista tekijöistä. 49 miljoonaa vuotuista kirjastokäyntiä ja 89 miljoonaa kirjalainaa, kymmeniä tuhansia tunteja sähköisten palvelujen käyttäjäkoulutusta ja tilastoimattomat tunnit neuvontaa ovat sitä kouriintuntuvaa hyötyä. Sen päälle tulee paljon enemmän tai vähemmän aineetonta.  Mitenpä mitattaisiin rahalla esimerkiksi kirjastojen tuottamat terveyshyödyt.  Tai se, miten ne tuovat ihmisiä yhteen.

Usein puhutaan varsinkin suunnitteluvaiheessa, miten hienot kaupunkikeskustat ovat kuntalaisten olohuoneita. Todellisuudessa kirjastot ovat sitä paljon enemmän ja syvemmässä merkityksessä.

Totta kai kirjastoissakin joudutaan olemaan koko ajan valppaina. Vähän väliähän saadaan lukea uutisia, miten kuntaliitos vei kirjaston, miten tuolla tai täällä taistellaan sivukirjaston puolesta tai miten kirjahankintoja on rahapulassa supistettu ja aukioloaikoja lyhennetty. Kylmät numerot kertovat, että tämä on ollut trendi jo runsaat kymmenen vuotta.

Poliittisten päättäjien perussuhtautuminen on onneksi myötäsukainen. Kunnallisvaalien alla monet ehdokkaat nimesivät – muistaakseni tämänkin lehden kyselyissä – kirjaston kunnan tärkeimmäksi kulttuuripalveluksi.

Täällä tätiosastolla ilahduttaa, että lastenkirjojen lainausmäärät ovat Kirjastoseuran raportin mukaan olleet vuodesta 2012 lähtien jopa hienoisessa nousussa. Vuonna 2015 kolmasosa kaikista kirjalainoista oli lastenkirjoja. Se on hienoa.

Kirjastojen lainausluvut kokonaisuudessaan ovat kuitenkin laskussa, ja Pisa-tutkimuksistakin tiedetään, että nuorten lukuharrastus on laskussa ja sitä mukaan suomalaisten lukutaito heikentymässä.  Siinä on vanhemmille, päiväkodeille, kouluille ja kirjastoille pähkäilemistä tässä maailmassa, jossa joka ikäluokalle on tarjolla aina uusia ja entistä houkuttelevampia ajan tappamisen keinoja.

Kai muuten vielä muistatte, että Nurmeksen kirjasto nimettiin muutamia vuosia sitten maan parhaaksi. Kirjastoja arvostetaan myös naapurikaupungissa. Keväällä julkistetun tilaston mukaan Nurmeksessa lainattiin viime vuonna 22,61 kirjaa asukasta kohden ja Lieksassa 21,16. Koko maan keskiarvo on 16.

Vaalimisen arvoinen juttu.

 

Kommentit

Ei kommentteja
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu tästä
Vieras
19.10.2019