Aina vähän retkellä

Kuinka selviytyä mistä tahansa?

Kuinka selviytyä mistä tahansa?

Päädyin pitkästä aikaa hipelöimään kaapin perälle unohtunutta Kanadan reissulta revelstokelaisesta kirjakaupasta hankkimaani kirjaa How to survive anything – from animal attacks to the end of the world (and everything in between). Eli Kuinka selviytyä mistä tahansa – eläinhyökkäyksistä maailman loppuun (ja kaikesta siltä väliltä).

Nimensä mukaisesti kirjasta löytyy selviytymisohjeet lähes kaikkiin mahdollisiin tiukkoihin tilanteisiin, kuten lumivyörystä, tsunamista tai pyörremyrskystä selviytymiseen, sähköverkon kaatumisesta, erämaassa eksymiseen, haaksirikkoon, veden varaan ja metsäpalon keskelle joutumiseen, aseistetun henkilön kohtaamiseen, lento-onnettomuuteen tai terrori-iskuun. Omat lukunsa löytyvät myös zombien ja merirosvojen kohtaamisesta, erittäin hyödyllistä tietoa nekin.

Tällä kertaa selailin kirjaa hieman toisenlaisin ajatuksin kuin sen ostohetkellä noin kuusi vuotta sitten. Kirja tuli hankittua silloin ei ehkä niin vakavassa hengessä, vaikka ajattelin siitä toki löytyvän hyviä selviytymisniksejä, jos esimerkiksi luonnonvoimat pääsevät retkillä yllättämään.

Tässä lyhyessä ajassa maailma tuntuu nimittäin muuttuneen melko arvaamattomaksi paikaksi. Pandemia, levottomuudet ja suhteellisen lähellä käytävä sota sekä yhä rajummat sään ääri-ilmiöt sekä meillä että maailmalla ovat sekoittaneet pakkaa viime vuosina. Lisäksi kotonurkissa hiippailevat petoeläimet, myrskyjen aiheuttamat sähkökatkot ja mahdollinen ruoka- ja vesipula saavat myös miettimään kaikenlaista.

Ihmisillä on lähtökohtaisesti tarve yrittää selviytyä poikkeavissa olosuhteissa ja tilanteissa. Varautuminen ja ennakointi liittyvät vahvasti haluun selviytyä ja niistä on ollut myös paljon puhetta viime aikoina. Kolmen päivän kotivara elintarvikkeista ja kansalaistaitojen hallitsemisen tärkeys ovat vilahdelleet artikkeleissa etenkin Venäjän aloitettua järjettömät sotatoimet Ukrainassa.

Varautumalla yllättäviin ja poikkeaviin tilanteisiin voi kuitenkin lisätä omaa mielenrauhaa ja hallinnan tunnetta, kun on etukäteen miettinyt kuinka toimia erikoisissa olosuhteissa tai poikkeavissa tilanteissa. Varautumissuunnitelmia ei tarvitse välttämättä konkreettisesti toteuttaa, pelkkä ajatuksen tasolla toimiminen voi jo riittää. (https://yle.fi/aihe/a/20-10002676).

Tämä on myös omistamani selviytymiskirjan idea. Tietynlainen katastrofiajattelu, uhkien tunnistaminen ja ongelmatilanteiden läpikäyminen ennakkoon sekä tieto siitä, että periaatteessa mistä vaan voi selviytyä, lisäävät itsevarmuutta ja mahdollisuutta toimia yllättävissä tilanteessa lamaantumatta, kun ratkaisumalli yllättävään tilanteeseen on otettu ennalta haltuun, ainakin teoriassa.

Vaikka on olemassa vain häviävän pieni mahdollisuus sille, että tavallinen sukankuluttaja joutuisi haaksirikon jälkeen luonnon armoille harhailemaan viikkokausiksi käsi katkenneena, ei esimerkiksi syötäväksi kelpaavien luonnon kasvien tuntemisesta ole suurta haittaa kenellekään, tai taidosta lastoittaa käsi myös erämaaolosuhteissa sillä hetkellä saatavilla olevilla materiaaleilla. Lisäksi tulentekotaito, suojan rakentaminen ja veden hankkiminen ovat pidempiaikaisen selviytymisen kannalta myös oleellisia taitoja osata.

Käytännön kansalaistaitojen kuten uimataidon, erätaitojen ja ensiaputaitojen hallitseminen voikin nousta poikkeavissa tilanteissa arvoon arvaamattomaan ja niitä voi pitää jopa eloonjäämisen kannalta erittäin merkittävinä taitoina osata.

Erätaidot ja ensiaputaidot ovat luonnollisesti hyödyllisiä taitoja myös retkeillessä. Niitä voi opiskella kursseja käymällä ja erätaitoja oppii myös käytännössä harjoittelemalla. Retkillä on esimerkiksi hyvä kantaa niin sanottuina pakollisina varusteina mukana pientä ensiapupakkausta, tulitikkuja vedenpitävässä pussissa, puukkoa, avaruuspeittoa, karttaa, kompassia, puhelinta, varavirtalähdettä, valonlähdettä, ylimääräistä ruokaa ainakin kahden päivän tarpeisiin, veden keittämiseen soveltuvaa astiaa tai vedenpuhdistustabletteja, lämmintä vaatetta vuodenajasta riippumatta sekä muita hyväksi havaitsemiaan tarvikkeita kuten nippusiteitä, jeesusteippiä, narua, siimaa ja pieniä koukkuja. Näiden tarvikkeiden avulla pitäisi selviytyä jo jonkin aikaa, jos retkellä sattuu jotain yllättävää.

Lueteltuja tarvikkeita voi tietysti kanniskella käsilaukussa mukana ihan muuten vaan, koska ikinä ei voi tietää mihin joutuu tai mitä päivän aikana sattuu. Siitä syystä selviytymispakkaukseen voi lisätä vielä käteistä rahaa ja passin.

Pidän myös uimataitoa meille tuhansien järvien maan asukeille todella arvokkaana taitona osata. Vesi on Suomen luonnossa vallitseva elementti ja veden varaan voi joutua luonnossa liikkuessa kaikkina vuodenaikoina. Veden kanssa sinut oleminen ja uimataidon ylläpitäminen läpi koko elämän olisikin erittäin tärkeää. Sen avulla voi pahimmassa tilanteessa pelastaa jopa henkensä. Sivuhuomiona tähän: Tarvitsemme ehdottomasti uimahallin Nurmekseen. Vesistöjen läheisyydessä asuvana väestönä tulee meidän saada ylläpitää tärkeää kansalaistaitoa ympärivuotisesti. Uimataidosta on myös hyötyä kaikille vauvasta vaariin ja uimahalli palvelisi nimenomaan kaikkia ikäryhmiä.

Sekava maailma ja nurkissa vaanivat uhkatekijät ovat saaneet itsenikin viime vuosina tutkimaan esimerkiksi omavaraiseen energiantuotantoon siirtymistä, suunnittelemaan kotiviljelysten laajentamista sekä kaivon ja maakellarin perustamista. Olen myös miettinyt mitä tehdä, jos sota syttyy, googlannut miten toimia, kun kohtaa suden, päivittänyt ensiaputaitoja aina tarvittaessa, harkinnut metsästyskortin suorittamista, laatinut suunnitelmia pitemmän sähkökatkon varalle ja sen sellaista.

Kertauksen vuoksi luin myös selviytymiskirjani kannesta kanteen. Jälleen on kirkkaana mielessä sellainenkin tärkeä asia, että jos hai käy uimareissulla kimppuun, kannattaa sitä yrittää motata nenään tai tökätä silmään tai kiduksiin ja yrittää uida coolisti karkuun.

Olen siis varautunut. En ehkä konkreettisesti kaikkeen mahdolliseen, mutta ajatuksen tasolla jonkin verran kuitenkin. Se tieto myös riittää, että tiukassakin paikassa on olemassa vaihtoehtoja, ja vaikka maailma nyrjähtäisi jengoiltaan on kaikesta periaatteessa mahdollista selviytyä.

P.S. Suden kohdatessa tulee pyrkiä poistumaan tilanteesta tai liian tungettelevien susien seurasta. Pakoon ei kannata juosta. Puuhun tai muualle suden ulottumattomiin voi kiivetä. Mikäli susi jatkaa uhkaava käytöstä, eikä tilanteesta pääse pois, tulee suoraa kontaktia suteen välttää sekä pyrkiä käyttäytymään mahdollisimman rauhallisesti ja pelottomasti. Jos susi käy kimppuun tai puree, tulee susi pelästyttää tai yrittää saada se luopumaan hyökkäyksestä taistelemalla. Kun susi kokee kiivasta vastarintaa, se luopuu hyökkäyksestä. Poikkeuksena ovat tosin raivotautia sairastavat sudet. (https://www.suurpedot.fi/suurpedot-ja-me/kohtaaminen/suden-kohtaaminen.html).

 

 

Kommentit

Ei kommentteja
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu tästä
Vieras
26.09.2022

By accepting you will be accessing a service provided by a third-party external to https://www.ylakarjala.fi/