Iivarin passissa

Nuoren hirven mölinöitä metsän keskeltä.

Meillä kaikilla oli niin mukavaa

Meillä kaikilla oli niin mukavaa

Nurmeksen iltatori täyttyi maanantaina lapsista ja lapsenmielisistä, kun tämä hirvipoika tempaisi nimipäiväjuhlat pystyyn. Ihan meinasi hiki tulla tenavien kanssa touhutessa. Parasta oli, kun hyppäsin tehtäväradan viimeisellä rastilla lettuteltan jääkaapin päälle viilentymään. Arvelin että siellä pysyn piilossa pitemmänkin tovin, hyvässä lykyssä pääsen muurinpohjaletun makuun, mutta äkkiäkös virkeä tyttölapsi minut sieltä bongasi.


Mutta sen jälkeen seurasi jo pitkä hiljaisuus. Lapsia kulki lettuteltan ohi ja moni kurkisti sisään, mutta jääkaapin päällä nököttävä hirvi jäi huomiotta.

Herkullinen muurinpohjalettujen tuoksu tulvi sieraimiin ja meikähirveltä valui kuola turvasta. Kohta en ilkeäisi enää torikansalle näyttäytyäkään, kun vettä meinasi tulla silmistä ja vaahtoa suusta, kuin tylsällä partahöylällä leukaa siistiessä. Pelkäsin pahinta, että hyvin alkaneet juhlat valuvat kuolan mukana sivu suun, mutta sitten tuli pelastava enkeli. Lehden ilmoituspuolelta tuttu Meriläisen Marja tuli ja nappasi meikäläisen syliin ja vei ihmisten ilmoille telttakahvion penkille istumaan. Pienen siistimisen jälkeen siinä vilkuteltiin jo iloisesti ohikulkevalle torikansalle. Lehden puusilmäinen paparazzikin kulki kameroineen ohi moneen kertaan meitä huomaamatta, vaikka kuinka vilkuteltiin. Lapset kyllä huomasivat, ensimmäisten joukossa Nea ja Saara. Siinä olikin jo dekkariseikkailun makua, kun vikkelät jalat juoksuttivat koodiavainta isommalle Iivarille onnistuneen tehtävän merkiksi.

Iivarin iltatorin ohjelma oli kerrassaan hieno. Rautavaaran Nuorisosirkuskin pisti parastaan monipuolisella ohjelmalla. Lavalla esiintyvät sekä aloittelevat sirkustähdet että kokeneempaa kaartia. Sirkuksen sydän, alusta alkaen mukana ollut päätirehtööri Maunula Ilkka on tehnyt  todella upeaa nuorisotyötä ja ansaitsee vähintään Iivari- hihamerkin nuttunsa hihaan. Herättäisihän se huomiota sirkuksen reissatessa ympäri maakuntaa ja kauempanakin. Tosin Maunula meinasi lyödä meikäläisen sukkeluuksillaan toriyleisön hauskuttajana, mutta pääsinpähän sanomaan viimeisen sanan illan päätteeksi, pihakilpailun palkintoja jakaessani.

Mitenhän olisi puiden, pensaiden ja perennoiden käynyt, jos olisivat meikäläisen päästäneet pihoja paremmuutta arvioimaan. Olisi voinut tulla istutuksista selvää jälkeä. Parempi minun oli siellä lavalla palkintoja jaella. Jää kaikille mukavampi muisto, mölähtelin mikrofoniin. Se kyllä kelpasi torikansalle ja meillä kaikilla oli niin mukavaa. Iso kiitos kaikille Iivarin iltatorille osallistuneille. Tavataan torilla jatkossakin.

Iivari Hirvi

 

Kommentit

Ei kommentteja
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu tästä
Vieras
21.09.2019