Ikuista välivuotta viettämässä

Minä

Minä

Uuden tarinan alku. Näin kuvailisin tätä hetkeä, kun kirjoitan armeijan punkassa ihka ensimmäistä blogitekstiäni Ylä-Karjalan nettisivuille.

Olisi kenties kohteliasta esitellä itseni. Siviilissä minut tunnetaan nimellä Arttu, kun armeijassa kannan ylpeänä sukunimeä Toivanen. Tarinani sai alkunsa vuonna 2002 syntyessäni tuiki tavalliseen sekä turvalliseen suomalaiseen perheeseen. Alkuelämäni asuin Juuassa, kunnes muutin päiväkoti-ikäisenä Nurmekseen. Aloin kiinnostua joukkueurheilusta kouluikäisenä kavereideni kautta, ja pelasinkin jalkapalloa sekä jääkiekkoa teini-ikään asti. Lopetin urani huipulla, kun joukkueemme voitti piirinmestaruuden. Kausi meni itseltäni täysin sivu suun selkäkipujen takia, jotka sain melko viattomassa pallontavoittelutilanteessa kauden alussa.

Peruskoulun jälkeen suuntasin kohti lukiota. Valmistuin sieltä vaihtelevin arvosanoin keväällä 2021. Kävin myös osallistumassa oikeustieteellisten pääsykokeisiin, paino sanalla osallistuin. Halusin vain käydä testaamassa itseäni. Lienee selvää, että tuollaisella osallistumisella tai testailulla ei pitkälle pötki. Jäinkin unelmieni koulupaikasta sivuun. Toisaalta sillä ei ollut väliä, koska heinäkuussa oli edessä asepalvelukseen astuminen. Ensikertaa olisin pidempää aikaa poissa kotoa. Kainuun prikaatista onkin tullut itselleni sijaiskoti. Viihdyn erittäin hyvin, vaikkakin armeijasta on kyse. Ensi kesänä olisi tarkoitus poistua reserviin sotilaskuljettajana. Aamuja on tosin edessä reilut 200 ennen kuin pääsen nauttimaan reservin auringosta.

Muutoin vietän vapaa-aikani, jota nykyään saa armeijassa reilusti liikaakin, pelaten sählyä tai auton ratissa tyttöystäväni kanssa. Ja koska jotakin kuitenkin kiinnostaa, niin ajoneuvonani toimii Ford Mondeo vuosimallia 2004. Voitte nähdä sen usein Varaosa Mikkosella Pitkällämäellä.

Intohimonani on pitkään ollut penkkiurheilu. Vietinkin alkukesän pesäpallon parissa valmentaen sekä superpesistä seuraamalla. Seinällä roikkuu myös kuopiolaisen jääkiekkoylpeyden KalPan fanituotteita. Tänä vuonna tulee 10 vuotta ensimmäisestä todistamastani ottelusta Niiralan montussa, ja siitä alkaen onkin tullut taitettua Nurmes–Kuopio-väliä jääkiekkoa seuraten. Välissä vierähtää aika töissä, joita olen pyrkinytkin ottamaan monipuolisesti.

Vietän siis välivuotta armeijassa. Mitä armeijan jälkeen? Mielessä olisi välivuosi Lähi-idässä rauhanturvaajana. Tällöin välivuosia olisi kertynyt kaksi, eikös näin? Mitä varten pidän välivuosia? Kauheasti kysymyksiä, kuten on myös vaihtoehtoja. Välivuosilla pyrin löytämään oman juttuni. Se voi olla asianajaja, sotilaskuljettaja Libanonissa tai vaikkapa urheiluhieroja jääkiekkojoukkueessa

Olen vasta kirjoittamassa omaa tarinaani. En halua tarinani olevan kokoelma tylsiä kappaleita, vaan täynnä unelmia ja niiden saavuttamista.

Tervetuloa matkalle!

 

Kommentit

Ei kommentteja
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu tästä
Vieras
05.12.2021

By accepting you will be accessing a service provided by a third-party external to https://www.ylakarjala.fi/