Terveyttä kaikille

Muna on päässyt pannasta

Muna on päässyt pannasta

Näin pääsiäisen lähestyessä on kyselty taas, saako niitä kananmunia nyt syödä vai ei ja kuinka paljon, jos on veren kolesteroliongelmia. Kovin tiukassa jopa terveydenhuollon ammattilaisilla ja potilasjärjestöillä on käsitys siitä, että munan kolesteroli voisi kohottaa veren kolesteroli-pitoisuutta. On tosiaan aika mielenkiintoista, että joskus 1960-luvulla sen aikaisille menetelmillä tehtyjen sydäntautitutkimusten tulokset istuvat kansankin mielessä vahvana.                        

Alkuaan Yhdysvalloissa ja muutamissa Euroopan maissa tehtyjen sydäntautien riskitekijöiden kartoituksessa päädyttiin suositukseen parista-kolmeen kananmunaa viikossa. Silloin oli huomattu, että yhteistä eri maissa sydäntauteihin kuolleilla oli veren korkeat kolesterolipitoisuudet. Koska kananmunan keltuainen sisältää ruoka-aineista eniten kolesterolia, vedettiin hyvin suora johtopäätös, että muna on syyllinen.

Jälkeenpäin, kun on tehty enemmän ravintoaineiden imeytymiseen liittyviä tutkimuksia, on todettu, että ihmisen maksa tuottaa merkittävän määrän tarvittavasta kolesterolista, joka on välttämätön aine elimistön normaalille toiminnalle. Toisaalta on havaittu, että kananmunan kolesteroli imeytyy hyvin heikosti ihmisen suolistosta. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että veren kolesterolitasoa kohottaa ruuan tyydyttyneet rasvat, etupäässä lihan ja maidon rasvat.

Tosiasiassa on turhaa syyttää yksinomaan ruokaa sydäntaudeista, sillä riskitekijöinä tupakointi, vähäinen liikunta, siis runsas istuminen paikallaan ja ylipaino ovat varsin huomionarvoisia riskitekijöitä. Ei pidä myöskään unohtaa perintötekijöiden vaikutusta. Noin 6 prosentilla suomalaisista on perimässään sydäntaudeille altistavia geenejä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että automaattisesti sairastutaan. Edellä mainittuja riskitekijöitä välttäen voidaan ennalta ehkäistä päätyminen sydänpotilaaksi. Erityisesti sellaisten sukujen, joissa on esiintynyt sydänsairauksia, tulisi jo lapsesta asti tottua sydäntä suojeleviin elämäntapoihin ja ruokavalintoihin.

Kananmunasta tiedetään nykyään paljon positiivista. Rasvakoostumukseltaan muna sisältää ravintosuositusten mukaisia hyviä tyydyttymättömiä rasvoja, lisäksi melkein kaikkia B-ryhmän vitamiineja ja rasvaliukoisia vitamiineja. Kananmunan valkuainen on äidinmaidon jälkeen korkealuokkaisinta valkuaista ihmisen tarpeisiin. Kun varsinkin ikääntyneillä on havaittu lihasten heikkoutta aliravitsemuksesta johtuen, taustalla on yleensä liian vähäinen proteiinin saanti. Kananmuna olisi tosi hyvä vaihtoehto ravitsemustilan parantamiseen helposti syötävänä, tuttuna ja edullisena ruoka-aineena.

Aivan viimeaikaiset Itä-Suomen yliopiston tutkimukset ovat myös osoittaneet, että kananmunan keltuaisen koliini vähentää dementian sairastumisriskiä. Erään toisen tutkimuksen tulokset kertoivat, että miesten riski sairastua aikuistyypin diabetekseen pieneni noin 40 prosenttia, kun he söivät keskimäärin 4 kananmunaa viikossa. Vastaavia tutkimuksia on tällä hetkellä meneillään naisilla.

Kananmunan huono maine on siis tieteellisesti kumottu. Kun halutaan korvata lihaa proteiinilähteenä suositusten mukaisessa ruokavaliossa, saadaan munasta monenlaisia ruokia, jotka ovat maistuvia ja helppoja tehdä. Voimme turvallisin mielin tulevana pääsiäisenä syödä pääsiäismunia ja tehdä vaikka perinteistä karjalaista pääsiäisherkkua, pashaa.

 

Kommentit

Ei kommentteja
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu tästä
Vieras
29.05.2020