Matkan päästä

Niin kuin muut tytöt

Niin kuin muut tytöt

Tänään tiistaina 11. lokakuuta vietetään kansainvälistä tyttöjen päivää. Sen kunniaksi kirjoitan tänään tyttöydestä.

Vielä muutama vuosi sitten olisin saattanut ajatella, etten voisi kirjoittaa aiheesta. En pitänyt itseäni perinteisellä tavalla tyttömäisenä tyttönä. Voisi sanoa, etten ajatellut olevani niin kuin muut tytöt.

Fraasi “et ole niin kuin muut tytöt” on yhteiskunnan silmissä kehu. Lause on yllättävän laajassa käytössä edelleen, vaikka sen inhottavat piilo-oletukset eivät ole vaikeasti löydettävissä.

“Ei niin kuin muut tytöt” voi olla synonyymi esimerkiksi sellaisille sanoille kuin itsenäinen, rohkea, kiehtova, rento tai syvällinen. Siis toisin kuin ne muut, joiden olemuksessa on kai kuin automaattisesti jotain perin häiritsevää.

Kun ajattelin olevani muista sukupuoleni edustajista poikkeava, ajattelin sitä, miten en ollut koskaan harrastanut tanssia tai syttynyt poikabändeistä. “Perinteinen tyttöys” oli minulle luokan suosittujen tyttöjen Victoria’s Secretin tuoksuista tunnemyrskyä, silmärajauksia ja glitteriä, tuskan- ja riemunkiljahduksia, herkkyyttä, mutta myös heikkoutta.

Välistä olin harmissani, etten sopinut tyttöyden raameihin. Osasin kiljua vain äärimmäisessä hädässä, ja silmämeikkini jätti toivomisen varaa. Toisaalta uskottelin itselleni, etten halunnutkaan kuulua joukkoon. Ai, minua ei olla kutsuttu viikonlopun bileisiin? Hyvä! Vihaisin kuitenkin bilevaatteita, bilemusiikkia ja bileiden muita osanottajia.

Olin toki tavannut kaltaisiani. Yleisen höpsöttelyn ja veitsenterävän huumorin lisäksi minua ja kavereitani yhdisti suosittujen tyttöjen halveksuminen. Hymyilin salaa takarivissä, kun joku heistä sai nuhteita opettajalta tai sotki paitansa. Ja merkit viittasivat siihen, että he halveksivat meitä takaisin.

Mitä en silloin vielä ymmärtänyt oli se, etten oikeastaan vihannut muita tyttöjä vaan sitä, mitä he minulle edustivat. Irtisanoutumalla tyttöydestä suojauduin paitsi nöyryytykseltä, myös kaikelta siltä, mitä todistin suosittujen tyttöjen kohtaavan: paheksunnalta, vähättelyltä ja häirinnältä.

En antanut itselleni koskaan kunnollista mahdollisuutta tykätä pinkistä tai poikabändeistä. Ne oli helppo kuitata turhamaiseksi hölynpölyksi, koska muut tytöt pitivät niistä. Olin ennemmin uskottava yhteiskunnan silmissä kuin samaistuttava muille tytöille. Kiirehdin peittämään tyttöyteni katu-uskottavammilla ominaisuuksilla. Pänttäsin kokeisiin, pädin keskusteluissa ja nostin laukkuni junan hattuhyllylle ihan itse.

Tyttöjen päivää todellakin tarvitaan, sillä tyttöys ei ole yhteiskunnassamme kovinkaan juhlittu ominaisuus. Tytöt ovat stereotyyppisesti vollottavia itkupillejä, huonoja heittäjiä ja avuttomia neitokaisia. Heidän valintojaan saa arvostella ja vartaloitaan kommentoida. Vasta luopumalla pitsitopeista ja julkkisihastuksista he voivat kasvaa naisiksi ja tulla edes himpun verran uskottavimmiksi.

Sen sijaan, että olisin halveksinut suosittuja tyttöjä, olisin voinut arvostaa heidän rohkeuttaan olla perinteisellä tavalla tyttömäisiä yhteiskunnan asenteellisuudesta huolimatta. Itse mieluummin etsin uskottavampia lokeroita ja sulauduin yhteiskunnan oletuksiin kuin koetin todistaa niitä vääriksi ja kestää seuraukset.

Kun sitten aloin kohdata niitä niin kovasti kammoamiani tyttöjä, tajusin, että hekin kipuilevat tyttöytensä kanssa. Hekin olisivat ainakin välillä olleet jotakin muuta kuin tyttöjä. Ei siksi, että tyttöydessä olisi ollut mitään väärää, mutta tyttönä joutui jatkuvasti muiden arvostelun kohteeksi: poikien, aikuisten ja toisten tyttöjen.

Toivon, ettei kukaan enää koskaan sano minulle, etten ole niin kuin muut tytöt. Oman kokemukseni mukaan muut tytöt ovat herkkiä, vahvoja, lempeitä, hauskoja, hilpeitä ja kiehtovia. Miksi ihmeessä en haluaisi olla heidän kaltaisensa?

Kuten muut tytöt, haluan, ettei harrastuksiani tai musiikkimakuani vähätellä vain, koska olen tyttö. Kuten muut tytöt, en halua, että miehet selittävät minulle asioita, joista olen heitä paremmin perillä. Kuten muut tytöt, haluan, että tekemääni työtä arvostetaan kotona ja työpaikalla, ja siitä maksetaan yhtä paljon kuin miehille. Kuten muut tytöt, haluan päättää itse kehostani.

Hyvää tyttöjen päivää siis kaikille meille tytöille. Kaikesta alaspäin katsomisesta huolimatta olemme täällä luomassa itse omia raamejamme. Sitä on syytäkin juhlia.

 

 

Kommentit

Ei kommentteja
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu tästä
Vieras
28.11.2022

By accepting you will be accessing a service provided by a third-party external to https://www.ylakarjala.fi/