Matkan päästä

Muuttomyllerryksessä painivan opiskelijan havaintoja elämästä

Nurmes nykyään

Nurmes nykyään

Olen tällä hetkellä ikään kuin lomalla. Minulla on kyllä vielä muutama päivä etäluentoja ennen virallista pääsiäislomaa, mutta ajatukseni ovat jo lomalla. En hoida kuin välttämättömimpiä töitä, ja niitäkin hieman kieli poskella.

Siksi olenkin tällä hetkellä Nurmeksessa. Saavuin tänne viikko sitten ikään kuin jo valmiiksi pääsiäislomaa varten. Olenkin ehtinyt ajatella paljon sitä, mitä Nurmes minulle nykyään merkitsee. Ajatukset ovat muuttuneet sitten viime vuoden.

Osaan arvostaa luontoa enemmän kuin ennen. On aivan eri asia kävellä monta kilometriä vanhassa mäntymetsässä, kuin oikaista pientä metsäreittiä pitkin K-kauppaan. Metsällä on sama rauhoittava vaikutus, kuin aina ennenkin. Se on kuin iso ystävä, joka ottaa kainaloonsa silloin, kun muu maailma vaatii liikoja.

Elämä Nurmeksessa on Joensuuta rauhallisempaa. Se johtuu tietenkin siitä, että tulen Nurmekseen lähinnä lomilla. Lisäksi asun vanhemmillani, jolloin minun ei tarvitse kokata, tiskata tai pyykätä ainakaan kovin usein. Täällä minulla on aikaa harrastuksille.

Olen esimerkiksi aloittanut kutomisen. Se ei kuitenkaan tapahtunut täysin omasta aloitteestani, sillä äitini ja siskoni olivat tehneet shaaliloimen kangaspuihimme jo hyvän aikaa sitten. Äiti kysyi minulta ensin, haluaisinko itsekudotun shaalin. Kun vastasin myöntävästi, äiti kysyi, haluaisinko itse kutoa oman shaalini.

Kutominen on hidasta, mutta olen alkanut päästä sen makuun. En enää kiroa, jos langat eivät pysy täydellisen välimatkan päässä toisistaan, tai turhaudu, jos vahingossa heitän sukkulan väärään väliin. Kutominen ei tietenkään ole mikään tyypillisin Nurmes-kokemus, mutta se liittyy minulla juuri nyt olennaisesti jokaiseen vierailuuni.

Nurmes on minulle nykyään enemmän vapaus kuin velvollisuus. Keskustaan meneminen ei enää automaattisesti tarkoita koulualueelle astumista, vaan usein pelkkää kauppareissua tai ystävien tapaamista. Koska olen Nurmeksessa ollessani vapaalla, minulla on myös enemmän aikaa ihmetellä kaupunkia uusin silmin.

Mahdollisiin muutoksiin suhtaudun kuitenkin kärkkäästi. Esimerkiksi Porokylän S-marketin remontti sai minut suorastaan järkyttyneeksi. Olin ensin lähes vakuuttunut, että olen kompastunut aika-avaruuden silmukkaan ja päätynyt takaisin Joensuuhun Rantakadun S-markettiin - kaupat ovat nimittäin identtiset.

Ei Joensuukaan tietenkään ole pelkkiä velvollisuuksia. Olen tavannut sielläkin ystäviä ja ihastellut maisemia. Varsinkaan koronan takia kaupunkiin ei kuitenkaan ole ehtinyt muodostaa samanlaista kiintymystä, kuin Nurmekseen. Siksi tuntuu luontevalta lomailla siellä, minne juuret vievät.

Nurmeksessa tulen helpommin katsoneeksi koneeni näyttöä pidemmälle. Jostain syystä on ehkä helpompaa luoda lisää kokemuksia tutuissa paikoissa, tuttujen ihmisten seurassa.

Jotain mitä muistella, kun kääriytyy röpelöiseen shaaliin 30 neliön yksiössä.

 

Kommentit

Ei kommentteja
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu tästä
Vieras
28.07.2021

By accepting you will be accessing a service provided by a third-party external to https://www.ylakarjala.fi/