Terveyttä kaikille

Ongelmavatsoja ja vatsaongelmia

Ongelmavatsoja ja vatsaongelmia

Vatsa voi aiheuttaa todella monenlaista vaivaa. Mahaan koskee, sitä kipristää ja turvottaa. Vatsan toiminta voi yllättää äkillisenä ripulina tai huolestuttaa toimimattomuudellaan eli ummetuksena. Taustalla voi olla sopimaton ruoka, sairaus tai lääkitys. On keliakiaa, laktoosi-intoleranssia ja lehdistä tai netistä löytyy vatsaongelmien syitä etsiessä kirjainyhdistelmiä IBS ja IBD.

Oireiden syy on selvitettävä, että voidaan valita sopivaa hoitoa. Kun mennään lääkärin vastaanotolle, on hyvä kirjata muistiin oireet ja mihin ne liittyvät. Jos jännitys saa mahan sekaisin, niin silloin on todennäköistä, että kyseessä on toiminnallinen häiriö. Jos maha vaivaa myös päivinä, joihin ei liity mitään tavallisesta poikkeavaa; on syöty ja juotu normaalin aikataulun mukaan ennestään tuttuja ruokia eikä liikkeellä ole mahatautia, syyt erilaisiin sairauksiin on tarkkaan selvitettävä.

Laktoosi-intoleranssi on suomalaisilla tavallinen ongelma ja sen hoitona on yksinkertaisesti laktoositon ruokavalio. Nykyään se onnistuu Suomessa helposti, kun katsoo elintarvikkeiden pakkauksista tekstit ja ravintolassa syödessään varmistaa tarjoilijalta asian, ellei sitä ole jo merkitty ruokalistaan. Valitettavan usein laktoosi-intoleranssi ja maitoallergia sotketaan keskenään, joten siitä syystä tarjottavan ruuan raaka-aineet on varmistettava. Maitoallergia epäillään jo yleensä iho-oireista, mutta se voi ilmetä myös suolisto-oirein. Ruokavalion täytyy olla täysin maidoton, koska maidon nauttimisen seurauksena voi olla vakava anafylaktinen shokki, jolloin tarvitaan pikaisesti ensihoidon apua.

Keliakiaa sairastaa Suomessa noin pari prosenttia väestöstä, osa tosin tietämättään, koska sen oireet eivät kaikilla ole kovin selvät. Ruokavaliohoito on tällä hetkellä ainoa hoitokeino ja yhä helpommin toteutettavissa, koska gluteenittomia elintarvikkeita on melko hyvin saatavilla. Allergiahoitojen tapaan myös keliakiaan ollaan tutkimassa siedätyksen soveltuvuutta, mutta kokeet ovat vasta hyvin alkutekijöissä. Keliakiaan liittyy myös hyvin yleisesti laktoosi-intoleranssi, minkä vuoksi syömisten laktoosittomuus on varmistettava.

IBS (Irritable Bowl Syndrome) tarkoittaa ärtyvän suolen oireyhtymää, joka oireilee monella tavalla. Vatsaan voi koskea, voi olla vuoroin ripulia ja ummetusta ja välillä oireettomia kausia. Taustalla voi olla sopimattomat hiilihydraatit, stressi, herkistynyt kivuntuntemus tai monet muut suoliston oireilut. Joka tapauksessa ajatukset pyörivät päivittäin mahan ympärillä, koska lukuisat erilaiset oireet huolestuttavat ja hankaloittavat elämää.

IBS kuuluu toiminnallisiin vatsavaivoihin ja se on yllättävän yleinen, koska sitä todetaan yli 10 prosentilla väestöstä, erityisesti naisilla, jossain elämän vaiheessa. Ruokavaliohoito helpottaa useimmilla oireita, mutta ruokavaliohoitoa ei pitäisi aloittaa ilman tutkimuksia ja muiden, vakavienkin sairauksien poissulkemista. FODMAP (Fermentable Oligo-, Di- and Monosaccharides and Polyols) ja gluteeniton ruokavalio ovat keskusteluissa ja tutkimuksissa nousseet hyviksi vaihtoehdoiksi, eikä lopullista paremmuutta ole kummallekaan osoitettu. Ruokavaliohoidon on jatkuttava vähintään kuukauden ajan, että sen positiivia vaikutuksia voidaan havaita.

FODMAP-ruokavaliossa jätetään pois huonosti imeytyviä hiilihydraatteja sisältävät ruoka-aineet mm. viljoista vehnä, ruis ja ohra, useat kasvikset ja hedelmät, sienet, laktoosia sisältävät maitotuotteet ja niin edelleen. Täydellisempiä luetteloita on löydettävissä netistä ja ruokavaliosta julkaistuissa kirjoissa, joissa on myös hyviä ruuanvalmistusohjeita.

Toinen ruokavaliovaihtoehto, gluteeniton ruokavalio, on samanlainen kuin keliaakikon ruokavalio. Se on sallivampi kuin FODMAP ruoka-ainevalikoimaltaan ja siten helpommin koostettavissa. Tärkeää on kummassakin ruokavaliossa riittävä energia- ja suojaravintoaineiden, kuten vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti, mikä helposti jää vajaaksi, kun ruoka-ainevalikoimaa joudutaan supistamaan.

Jos suolistosairauteen liittyy tulehdus, käytetään nimeä IBD (Inflammatory Bowl Diseases), mikä kattaa Crohnin taudin ja colitis ulcerosan eli haavaisen paksunsuolentulehduksen. IBD on vuosien varrella yleistynyt voimakkaasti ja tällä hetkellä Suomessa se on diagnosoitu yli 50 000 henkilöltä. Syitä ei tiedetä, mutta perintötekijöillä oletetaan olevan roolinsa, samoin joillakin ympäristötekijöillä eli liiallisella puhtaudella on osansa taustalla. Suoliston oma mikrobikanta ei ole riittävästi kehittynyt suojelemaan vahingollisilta mikrobeilta. Erilaisia ravintotekijöitä on ehdotettu myös syyllisiksi, mutta todisteet ovat olleet ristiriitaisia. Oireina ovat vatsakivut, veriset ulosteet ja laihtuminen oireiden jatkuttua pitkään, koska ravintoaineiden imeytyminen suolesta on heikentynyt ja toisaalta verenvuodon mukana poistuu tärkeitä ravintoaineita.

Tutkimuksista keskeisin on tähystys ja koepalojen otto. Laboratoriokokeita tarvitaan lähtötilanteen selvittämisessä sekä hoidon seurannassa, koska IBD on krooninen sairaus. Hoitona on lääkitys ja mahdollisesti leikkaus, jos suolisto on kovin vaurioitunut. Ruokavaliohoito on lääkehoidon ohella tärkeää, koska yleensä IBD altistaa helposti vajaaravitsemukselle. Mitään yhteisiä ruokavalio-ohjeita ei ole IBD-potilaille annettavissa, vaan ruoka-aineiden sopivuus on selvitettävä kokeilemalla. Mitään ei pidä jättää pois vain olettamusten tai ennakkoluulojen perusteella. Koska IBD:tä sairastavilla voi olla myös IBS, voidaan kokeilla soveltaen FODMAP tai gluteenitonta ruokavaliota. Riittävästä nesteen ja suolojen saannista on huolehdittava. Ripulointi aiheuttaa helposti nestehukkaa ja sen mukana menetetään tärkeitä suoloja, erityisesti elektrolyyttejä, jotka säätelevät monia elimistön toimintoja.

Varmasti yleisin vatsaongelma on ummetus. Sitä voi esiintyä vauvasta vaariin eli missä tahansa ikävaiheessa. Vaivan taustalla on usein miten vähäkuituinen ruoka, liian vähäinen juominen tai liikkumattomuus, yleensä kaikki yhdessä. Vaikka Suomessa kasvisten syönti on lisääntynyt, se ei ole tarpeeksi kuidun saannin kannalta. Täysjyväviljojen, kuten leivän ja puurojen syönti on vähentynyt.

Jatkuvasta istumisesta koulussa, töissä ja kotona puolestaan seuraa, että normaalille suolentoiminnalle tärkeä liikunta jää olemattomaksi. Suolen normaalille toiminnalle on tärkeää myös säännöllisyys eli tasainen ruokailurytmi ja ruuan sisältämien kuitujen riittävä määrä, vähintään 1,5 litraa nesteitä päivässä ja säännöllinen liikunta. Joillakin lääkkeillä on ulostetta kovettava vaikutus, joten vanhoja konsteja luumuista leseisiin on hyvä kokeilla ulostemassan pehmentämiseksi.

Apteekista löytyy hankalan tilanteen korjaamiseen monenlaisia kuitulisiä, joita voidaan lisätä ruokaan. Jos lääkitys on syynä kovaan vatsaan, lääkäriltä voi pyytää lääkkeen vaihtoa. Kuidun lisääminen kannattaa tehdä vähitellen ja monipuolisesti lisäämällä täysjyväviljaa ja erilaisia kasviksia päivittäiseen ruokavalikoimaansa. Liian nopea ja suuri kuitumäärän lisääminen voi aiheuttaa epämiellyttävää täyteyden tunnetta, ilmavaivoja ja turvotusta.

Ummetuksen hoidossa pätevät samat periaatteet kuin muissa elämäntapamuutoksissa. Lähde liikkeelle, juo vettä ja monipuolista ruokavalikoimaa, niin seurauksena on monenlaista hyötyä hyvinvoinnille.

 

Kommentit

Ei kommentteja
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu tästä
Vieras
25.09.2020