Journalistimummi

Arjen ilmiöistä isoäidin maalaisjärjellä.

Onneksi tämä on harvinaista

Onneksi tämä on harvinaista

Katsokaapa varsinkin puita tuossa Rami Immosen ottamassa kuvassa. Kajaanilaiset ystävämme kävivät muutamia päiviä sitten tarkistamassa tilanteen mökillään Hyrynsalmella. Se on lumista seutua normaalitalvinakin. Tästä he olivat tyrmistyneitä. Rakennukset kyllä kestävät, mutta pihapiirissä ja ympäristön metsässä lumi on tehnyt todella pahaa jälkeä. Vasta keväämmällä selviää, miten pahaa.

Oman talouteni joulunaikaiset sähkökatkot muistuvat Ramin kuvia katsellessa ja Kainuun tilanteesta lukiessa mieleen enää pikku harmina.

Meillä pisin katkos kesti noin 13 tuntia. Lyhyempiä, muutamasta minuutista tuntiin tai pariin kestäviä oli aatonaattona ja aattona ja uudelleen joulun jälkeen useita, mutta ei niistä lopultakaan isoa harmia koitunut. Kylän vedenottamon hyvän varajärjestelmän ansiosta saimme koko ajan vettä, ja uuni piti talon lämpimänä.  Otsalampun valossa voi lukea ja kännykällä seurata uutisia.

Karjatalouksissa lyhyetkin sähkökatkot ovat tietysti hirveä riesa ja voivat aiheuttaa vaaratilanteita. Meillä muilla kysymys on enemmän sähköttömän elämän ärsyttävästä epämukavuudesta. Paitsi, jos katkot venyvät vuorokausien mittaisiksi, jos ei ole uuneja, ei saa vettä ja pakastimet alkavat sulaa.

Samaan aikaan, kun Pohjois-Karjalassa jo alettiin olla voiton puolella, Kainuussa pahin oli vielä edessä.  Kun lumen tulo loppui, kiristyi pakkanen. Vielä loppiaisviikonloppuna oli tuhansissa talouksissa Suomussalmella, Puolangalla ja Hyrynsalmella totiset paikat ja satoja ihmisiä korjaustöissä eri puolilla maakuntaa. Sunnuntaina illan suussa Kainuun Sanomat kertoi verkkosivuillaan, että puoleen yöhön mennessä sähköttömien talouksien määrä yritetään saada alle tuhannen.

Katastrofiuutisoinnin keskellä oli hienoa tutuilta kuulla ja eri lähteistä seurata, miten kainuulaiset ovat koonneet voimia pulaan joutuneiden auttamiseksi. Vanha kunnon naapuriapu on toiminut. Viranomaisten, kuntien ja järjestöjen ohella yksityisiä ihmisiä ja työporukoita on mennyt apuun. Partioita on koottu muun muassa Facebookissa. Ihmisille on tarjottu mahdollisuuksia käydä suihkussa tai saunomassa ja lataamassa pattereita ja kännyköitä. Tilapäismajoitusta on ollut tarjolla, mutta tällä tietoa suurimittaisia evakuointeja ei ole tarvittu.

Huumorikin sai sijansa.

”Nämä päivät koituvat meille kainuulaisille ihmisille vielä lähes kunnian päiviksi”, lausui Pessimistipäivistään laajemminkin tunnetun Puolangan kunnanjohtaja Kainuun Sanomien verkkosivuilla sunnuntai-iltana julkaistussa STT:n  haastattelussa.

Yksi juttuun tulleista kommenteista kuului ”Totta kai me pärjäämme, sähkö on tupeloitten herkkua.”

Tavallisen arjen sähköriippuvuutta ei tule ajatelleeksi ennen kuin virta katkeaa. Ja vaikea on keksiä, miten tavallinen omakotiasukas voisi riippuvuutta olennaisesti vähentää. Tämän joulunajan kokemuksen jälkeen olen keksinyt vain yhden ”pakollisen” hankinnan seuraavan pitkän sähköhäiriön varalle. Se on pieni sisällä käytettävä kaasukeitin. Sähköttömän illan ja yön jälkeen kylmä aamupala ilman kahvia tai teetä antaa vähän laiskan potkun päivään.

 

 

 

Kommentit

Ei kommentteja
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu tästä
Vieras
21.08.2019