Aina vähän retkellä: Suuri avantouinti-ihmiskoe

Olen ryhtynyt suorittamaan suurta ihmiskoetta. Tai paremminkin sellaista itseni kokoista.

Olen nimittäin käynyt avantouimassa säännöllisesti nyt reilun parin viikon ajan noin joka toinen päivä. Päädyin tähän ihmiskokeeseeni hieman sattumalta, koska minulle, viralliselle vilukissalle, ei olisi välttämättä tullut mieleenikään ryhtyä kyseiseen toimintaan oma-aloitteisesti.

Kyläilin jokin aika sitten ystäväni luona Joensuussa ja kävimme tuolloin paikallisen avantouintiseuran Joensuun Jääkarhujen ylläpitämässä avantouintikeskuksessa saunomassa ja avannossa. Avantouinti oli satunnaiselle käyttäjälle yhtä kamalaa kuin aina ennenkin – avantoon mennessä henki salpautui ja mieli teki lähinnä huutaa ja kiroilla, ja lyhyen pulahduksen jälkeen piti kipittää saunaan suurella kiireellä hytisemään. Toistin tämän rituaalin kuitenkin muutaman kerran ja avantoreissun jälkeinen olo oli kovin miellyttävä ja rauhallinen, joten siitä se ajatus sitten kuitenkin lähti.

Kylmässä vedessä kastautumisen sanotaan tuottavan monipuolisia terveysvaikutuksia, vaikka aihetta ei ole kovin laajasti vielä tutkittu. Lyhyen oppimäärän mukaan säännöllinen avantouinti voi kuitenkin parantaa vastustuskykyä, aktivoida kehon ruskeaa rasvaa, joka parantaa kylmän sietokykyä ja saattaa auttaa myös painon hallinnassa, helpottaa reumaoireita, rauhoittaa ylikuormittunutta hermostoa sekä auttaa kehoa palautumaan urheilusuorituksista.

Lisäksi sen on havaittu lisäävän mielihyvähormoni endorfiinin tuotantoa. Jo 30 sekunnin kertasuoritus riittää pääsemään näihin tuloksiin. Eikä siinä vielä kaikki: Ylen jutun mukaan (https://yle.fi/a/74-20022064) avantouinnista voi olla hyötyä jopa masennuksen hoidossa.

Itseäni näistä avantouinnin hyödyistä kiinnostaa tällä hetkellä erityisesti ylikuormittuneen hermoston rauhoittaminen. Kuluneen vuoden aikana meillä on vietetty levottomia ja vielä levottomampia öitä, jotka ovat vaikuttaneet omien yöunien laatuun heikentävällä tavalla, vaikka pahimmat yösekoiluvaiheet ovatkin jo selätetty. Muutenkin vauvavuosi on vaatinut veronsa ja keho on hurissut ylikierroksilla, mieli laukannut ja rauhoittuminen on aika ajoin ollut vaikeaa, joten päätin nyt kokeilla, löytyisikö se kadotettu mielenrauha ja zen-tila avannosta. 

^Nurmeksesta löytyy kaksi kunnallista avantoa. Toinen Nurmeksen sataman uimarannalta ja toinen Valtimon Lokkisaaren uimarannalta. Molemmissa kohteissa on lämmitetyt pukukopit, joten aivan taivasalla ei tarvitse uima-asusilleen pahimmilla pakkasilla heittäytyä. Pukukoppien avainsäilöihin saa koodin Nurmeksen kaupungintalon ja Valtimon Kuntalaisten talon asiakaspalvelupisteistä.

Itse olen suosinut Lokkisaaren avantoa. Olen myös ollut erittäin tyytyväinen tähän kaupungin tarjoamaan maksuttomaan talviuintimahdollisuuteen. Saunaa en ole avannon seuraksi edes kaivannut, vaikka alkuun kylmiltään avantoon meneminen suorastaan hirvitti.

Hankin muutaman avannossa käymiskerran jälkeen lajin suoritusmukavuutta lisäämään neopreeniset uintisukat ja kalan perkaukseen tarkoitetut neopreenikäsineet, jotka ajavat asiansa erittäin hyvin myös avantokäsineinä. Pipon olen myös pitänyt päässä avantoreissun ajan. Villasukat ja tavalliset käsineetkin käyvät tähän tarkoitukseen riittävän hyvin.

Avannossa viettää helposti jo tällä kokemuksella noin minuutin kerrallaan ja siellä ollessa pystyy jopa suorittamaan muutamia uintiliikkeiksi tulkittavia raajojen heilautuksia. Tärkeintä kylmässä vedessä oleillessa on kuitenkin yrittää pysyä rauhallisena ja hengitellä syvään, vaikka kylmä vesi kipristeleekin kehoa ja mieli tekisi juosta äkkiä pois ja käpertyä lämpöisiin vaatteisiin, joka lienee luonnollinen reaktio kylmään veteen joutumisen seurauksena.

Avantoon mennessä ja siellä ollessa kehossa tapahtuu jotain outoa, joka myös saa menemään vapaaehtoisesti jäiseen veteen aina uudestaan ja uudestaan. Avantouinnin sanotaankin olevan todella koukuttavaa toimintaa. Koukutus on luultavasti kehossa hyrisevän mielihyvähormoni endorfiinin ansiota, jonka tuotanto avantopulahduksen yhteydessä mitä ilmeisimmin aktivoituu. Luulen, että avantoon meneminen aiheuttaa kehossa myös jonkunlaisen adrenaliinipuuskan, koska kylmään veteen meno vaatii aina pienen itsensä ylittämisen.

^Tämän ihmiskokeeni myötä ainakin oma kylmän sietokykyni vaikuttaa huomattavasti parantuneen. Muita välittömiä hyötyjä, joita olen huomannut kylmässä vedessä lillumalla saavuttaneeni ovat niska-hartiaseudun kestojumituksen helpottuminen sekä virkistynyt ja samaan aikaan rauhallinen hyvän olon tunne kehossa jokaisen avantopulahduksen jälkeen.

Tällä perusteella avantouinti-ihmiskokeeni saa jatkua niin pitkään kuin jäät sulavat avannon ympäriltä. Ja vaikka täydellistä zen-tilaa en tällä kokeilulla saavuttaisikaan, niin löysinpä ainakin uuden, mielekkään sekä koukuttavan harrastuksen.