Terveyttä kaikille

Monenlaisia kipuja – erilaisia hoitoja

Monenlaisia kipuja – erilaisia hoitoja Aihekuva: Jarno Artika

Syyskuu on jo vuosia ollut nimettynä kipukuukaudeksi. Tämän vuoden kansainvälisenä teemana oli oma kivunhoitosuunnitelma. Ne, jotka kärsivät pitkäaikaisista tai kovista kivuista, eivätkä saa niihin helpotusta, voivat kokea teeman suorastaa herjaukseksi. Kivun hoidon täsmäosaamista ei ole suinkaan saatavilla joka terveyskeskuksessa tai yksityisellä lääkäriasemalla. Kipupoliklinikoita on onneksi perustettu monien sairaaloiden yhteyteen ja kivun hoitoon erikoistuneita lääkäreitä ja hoitajia alkaa olla yhä enemmän. Silti kuitenkin asiantuntijoiden puute on vielä yleistä, eikä toimintaa ole voitu organisoida tarvetta vastaavaksi eri puolilla Suomea.

Koska kipuja on todella monenlaisia, hoitojenkin tulee olla oireen mukaisia, mutta niiden täytyy myös tehota juuri kivun aiheuttaneen ongelman poistamiseen tai ainakin kivun lievittämiseen. Varsinkin kroonistunut kipu voi aiheuttaa unettomuutta, masennusta ja hoitamattomana johtaa työkyvyttömyyteen, elämänlaadun heikkenemisestä puhumattakaan.

Lue lisää...

Nukkumatti on hyvinvointikaveri

Nukkumatti on hyvinvointikaveri Arkistokuva: Niko Jouhkimainen

Hyvinvoinnin kulmakivet ovat oikeanlainen ravinto, monipuolinen liikunta ja riittävä uni. Nämä tekijät ovat niin elintärkeitä, että minkä tahansa puuttuminen tai epätasapaino tekijöiden välillä johtaa lyhyemmällä tai pitemmällä aikavälillä sairastumiseen ja ennenaikaiseen kuolemaan. Vasta viime aikoina on tullut myös tutkimusnäyttöä unen riittävyyden vaikutuksista kokonaisterveyteen ja hyvinvointiin. On alettu ymmärtää unen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista merkitystä.

Vaikka kaikkia uneen liittyviä taustatekijöitä ei tunneta, tiedetään kuitenkin paljon unen laatuun, sen kestoon ja nukahtamiseen vaikuttavista syistä ja seurauksista. Onpa vanha sananlasku "Aamuvirkku, illan torkku, se talon pitää" jo saanut oikeellisuudestaan todisteita. Tällä hetkellä asiantuntijat ovat erityisen huolissaan iltavirkkuuden lisääntymisestä sekä uniajan lyhentymisestä. Vaikka virkeysaika vuorokaudessa on osittain geneettisesti määräytyvä ominaisuus, yhä useampi on pakottanut itsensä iltavirkuksi. Tehdään pitkää työpäivää, on iltaisin paljon vapaa-ajan harrastuksia ja lisäksi pitää olla sosiaalisesti aktiivinen somessa eli vastailla viesteihin tai pelata tietokoneella. Kun sitten mennään sänkyyn, pyörivät ajatukset päivän tapahtumissa tai muussa mieltä kiihdyttävässä toiminnassa, eikä uni ota tullakseen. Nukahdetaan vasta aamutunneilla, uni on katkonaista ja herääminen vaikeaa. Huonon nukkumisen kierre syntyy helposti ja univajetta alkaa kertyä. Sitä ei saa viikonlopun pitkään nukkumisella kumottua, vaan ongelmia alkaa kehittyä.

Lue lisää...

Hoida itseäsi hyvin – ota lääkkeet oikein

verkkoon Arkistokuva: Marianne Haverinen

Koronavirusuutisten varjoon jäi muiden sairauksien hoitoon määrättyjen lääkkeiden käytön laiminlyönneistä julkaistut tutkimukset. Niin kansainvälisten kuin Suomessa toteutettujen tutkimustenkin mukaan vain kolmannes potilaista ottaa lääkkeensä lääkärin kirjoittaman reseptin mukaisesti. Toinen kolmannes hakee kyllä lääkkeet apteekista, mutta ottaa silloin, kun muistaa, ja viimeinen kolmannes ei edes hae määrättyä lääkettä ollenkaan. 

Lue lisää...

Listeria vaanii kesäkeittiössä

Listeria vaanii kesäkeittiössä Arkistokuva: Mia Rouvinen

Kesän nautintoihin kuuluu ulkona syöminen, olipa se sitten pihalla grillausta, retkieväitä tai terassilla ruokailua. Tuntuu, että nyt kun koronan vaara on hellittänyt ainakin osittain, ihmiset suorastaan ryntäävät ulos, pihalle, puistoihin, retkipoluille ja veneilemään. Syöminen on tietysti olennainen osa hauskuudesta.

Ruokavirasto, jonka tehtävänä on tarkkailla elintarvikkeiden turvallisuutta ja seurata niihin liittyvien sairauksien lisääntymistä, on antanut viime päivinä varoituksia listerioosista.

Lue lisää...

Korona haastaa kärsivällisyyttä

Korona haastaa kärsivällisyyttä Aihekuva: Jarno Artika

Olemme täällä Pohjois-Karjalassa olleet todella onnekkaita viime kuukausien aikana. Vain muutamia korona eli Covid-19 tapauksia on löytynyt ja sairastuneita on ollut todella vähän. Olemme osanneet ottaa käsien pesun ja muun suojautumisen tosissamme.

Kesälomakausi alkaa ja kotimaassa liikkumisvapauttamme ei enää rajoiteta. Saamme matkustaa jopa Viroon ja muutamiin muihinkin maihin, joissa koronaan sairastuminen on saatu vähentymään. Meille on siis toteutumassa kaikesta huolimatta normaali kesäkausi vain muutamin kokoontumisrajoituksin. Muistammeko ohjeet itsemme ja lähiympäristömme suojautumisesta?

Lue lisää...

Lääkkeitä ja ravintoa – oikeaan aikaan oikea määrä

Lääkkeitä ja ravintoa – oikeaan aikaan oikea määrä Aihekuva: Petra Mustonen

Kaikille on tuttua lääkkeisiin liittyvä maininta ”otetaan ennen ateriaa/aterian yhteydessä/tyhjään mahaan jne.” Toisaalta voisi olla myös kehotuksia syödä hyvin lääkkeiden oton yhteydessä tai vastaavasti välttämään ruokailua kahteen tuntiin, kun otat xxx lääkkeen. Jotain yhteistä lääkkeillä ja ruualla on siis olemassa, kun ohjeita niiden samanaikaisesta käytöstä annetaan. Onko niistä apua ja ymmärretäänkö, miksi näitä ohjeita sitten annetaan.

Lääkkeet (tabletit, kapselit ja nestemäiset suun kautta otettavat) ja ravinto kulkevat samaa reittiä meidän elimistössämme; suuhun, ruokatorveen, mahaan, suoleen, maksaan, verenkiertoon, munuaisiin ja lopulta jäänteet virtsan kautta pois elimistöstä. Joskus yhteisestä reitistä on hyötyä ja joskus taas saman reitin samanaikaisesta käytöstä voi olla paljonkin haittaa. Jommankumman hyöty jää saamatta tai jopa aiheuttaa ongelmia. Useille on varmaan tuttua varoitus greippimehun kanssa lääkkeiden ottamisesta tai maidon juomisesta tiettyjen antibioottikuurien aikana. Alkoholistakin varoitetaan lääkkeiden yhteydessä. Nämä eivät olet turhia ohjeita.

Lue lisää...

Muna on päässyt pannasta

Muna on päässyt pannasta

Näin pääsiäisen lähestyessä on kyselty taas, saako niitä kananmunia nyt syödä vai ei ja kuinka paljon, jos on veren kolesteroliongelmia. Kovin tiukassa jopa terveydenhuollon ammattilaisilla ja potilasjärjestöillä on käsitys siitä, että munan kolesteroli voisi kohottaa veren kolesteroli-pitoisuutta. On tosiaan aika mielenkiintoista, että joskus 1960-luvulla sen aikaisille menetelmillä tehtyjen sydäntautitutkimusten tulokset istuvat kansankin mielessä vahvana.                        

Alkuaan Yhdysvalloissa ja muutamissa Euroopan maissa tehtyjen sydäntautien riskitekijöiden kartoituksessa päädyttiin suositukseen parista-kolmeen kananmunaa viikossa. Silloin oli huomattu, että yhteistä eri maissa sydäntauteihin kuolleilla oli veren korkeat kolesterolipitoisuudet. Koska kananmunan keltuainen sisältää ruoka-aineista eniten kolesterolia, vedettiin hyvin suora johtopäätös, että muna on syyllinen.

Lue lisää...

Ongelmavatsoja ja vatsaongelmia

Ongelmavatsoja ja vatsaongelmia

Vatsa voi aiheuttaa todella monenlaista vaivaa. Mahaan koskee, sitä kipristää ja turvottaa. Vatsan toiminta voi yllättää äkillisenä ripulina tai huolestuttaa toimimattomuudellaan eli ummetuksena. Taustalla voi olla sopimaton ruoka, sairaus tai lääkitys. On keliakiaa, laktoosi-intoleranssia ja lehdistä tai netistä löytyy vatsaongelmien syitä etsiessä kirjainyhdistelmiä IBS ja IBD.

Oireiden syy on selvitettävä, että voidaan valita sopivaa hoitoa. Kun mennään lääkärin vastaanotolle, on hyvä kirjata muistiin oireet ja mihin ne liittyvät. Jos jännitys saa mahan sekaisin, niin silloin on todennäköistä, että kyseessä on toiminnallinen häiriö. Jos maha vaivaa myös päivinä, joihin ei liity mitään tavallisesta poikkeavaa; on syöty ja juotu normaalin aikataulun mukaan ennestään tuttuja ruokia eikä liikkeellä ole mahatautia, syyt erilaisiin sairauksiin on tarkkaan selvitettävä.

Lue lisää...

Kahvinautinto ja ilmasto-omatunto

Kahvinautinto ja ilmasto-omatunto

Me suomalaiset olemme maailman johtava kahvikansa, kun saamme juotua vauvasta vaariin laskettuna noin 10 kiloa henkeä kohti vuodessa.  Meistä eivät juuri jää jälkeen muutkaan pohjoismaalaiset. Sen sijaan esimerkiksi Espanjassa kahvin kulutus on vähemmän kuin puolet meidän kulutuksestamme. Lähes sama määrä kuluu italialaisilta ja kreikkalaisilta. Kokonaiskulutus on suurinta USA:ssa. Tärkein juoma maailmassa on tietysti vesi, jota ilman ei kukaan tulisi toimeen. Seuraavana onkin sitten tee ja kahvi kolmantena.

Lue lisää...

Ruokaterroristit lietsomassa ilmastohysteriaa

Blogiin Maidon juonnista kieltäytyminen ei välttämättä ole paras ratkaisu ilmastonmuutoksen torjumisessa. Arkistokuva: Mikko Makkonen

Tänä päivänä tuskin löytyy sellaista median julkaisua, jossa sana ilmastonmuutos ei putkahtaisi esiin mitä tavallisimmankin asian yhteydessä. Toki tiedetään, että monet elämiselle välttämättömät asiat, kuten ruuantuotanto, asuminen ja liikkuminen, kuluttavat energiaa ja aiheuttavat näin ilmakehään päästöjä ja siten vaikuttavat ilmastoon.

Lue lisää...