Jutelmia

Ajattelemattomia ajatuksia nuoren näkökulmasta.

Uudistuksia vanhojen tansseihin

Ensi viikolla moni lukion kakkosluokkalainen hermoilee. Perjantaina nimittäin vietetään vanhojen päivää.

Useasti ensimmäinen mielikuva perinteestä on kikapon lisäksi pukuloisto. Ei suotta, sillä monilla tanssijoilla päivän laittautumiskulut liitelevätkin tietokoneiden hintojen tasolla.

Ensimmäisissä vanhojen tansseissa 1900-luvun alkupuolella tulevat abiturientit pukeutuivat vanhempiensa hienoimpiin vetimiin ja vierailivat nuorempien luokissa. Nykyään perinne on muodostunut amerikkalaismaisemmaksi esikuvanaan ”prom” eli fiinit lukion päätöstanssiaiset. En voi sanoa, että siinä on mitään väärää. Monet nauttivat siitä, kun kerrankin saa törsätä ulkomuodon vuoksi. Silti mielestäni on kurjaa, kuinka perinteen monet muut sävyt jäävät taka-alalle.

Henkilökohtaisesti pidän tylsänä klassisen ”hyvännäköistä” pukeutumista. Arvostan enemmän asun mielenkiintoisuutta. Se voi muodostua vaatteiden sanomasta, yllätyksellisyydestä tai persoonallisuudesta. Mielenkiintoisuus on mielestäni hyvännäköistä, ja sitä toivoisin näkeväni myös vanhojen tanssijoiden puvuissa sekä mekoissa.

Klassinen hyvännäköisyys on myös kallista. Kaikilla ei ole varaa käydä solariumissa, tilata monen sadan euron mekkoa sekä varata aamuksi kampaajaa ja meikkaaja. Minulla ei ollut. Itse en kokenut sitä luovien tukijoukkojen ansiosta ongelmana, oikeastaan päinvastoin, mutta tiedän joidenkin opiskelijoiden jättäneen perinteen väliin sen oletettujen kustannusten vuoksi.

Olen myös miettinyt, onko vanhojen tanssien aina oltava omista tansseista lähtien niin kovin hetero- ja sukupuolinormatiivisia. Samaa sukupuolta edustavat tanssiparit ovat pikkuhiljaa yleistyneet, mutta edelleen tyttöjen ja poikien konservatiiviset roolit ovat kirkkaasti esillä. Vanhojen koreografioiden kohdalla se on ymmärrettävää, mutta esimerkiksi miesten pukuetikettiä voisi höllentää reilusti.

Joka tapauksessa nutturat ja kravatit kannattaa pitää löysällä edes vertauskuvallisesti. Virheet eivät haittaa. Pääasia on juhlistaa lukion vanhimmaksi ikäluokaksi siirtymistä ja viettää mukava päivä. Jos perinteet kismittävät tai vaativat liikoja, meillä on valta muuttaa tai soveltaa niitä. Toivon jokaiselle vanhojen tanssijalle ikimuistoista kokemusta!

 

Kommentit

Ei kommentteja
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu tästä
Vieras
21.09.2019