Journalistimummi

Arjen ilmiöistä isoäidin maalaisjärjellä.

Vaarallista hyväuskoisuutta

On hätkähdyttävää, miten tutkitun tiedon ja terveen järjen vastaiset muoti-ilmiöt saavat ihmisiä hurahtamaan.

Marraskuussa Ylen Spotlight- ja MOT-ohjelmissa kerrottiin, että monet juovat hopeavettä siinä luulossa, että se ehkäisee ja jopa parantaa tauteja. Ohjelmissa kaksi nuorta naista kertoi käyttävänsä hopeavettä ja antavansa sitä jopa lapsille. Itä-Suomen yliopiston toksikologian professori Kirsi Vähäkangas puolestaan varoitti  jyrkästi moisesta touhusta. Hopean myrkyllisyydestä on selvää tutkimusnäyttöä, eikä se ole sellainen elimistön tarvitsema hivenaine kuin vaikkapa rauta.

Ilmiö ei ole kuulemma ihan uusi, mutta julkisuus sai viranomaiset liikkeelle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL toimitti julkisuuteen tiedotteen, jossa se varoittaa vaarasta.

”Suun kautta saatu hopea jakaantuu elimistössä kaikkiin kudoksiin, mukaan lukien aivot ja sikiö. Hopea häviää hitaasti ja ihmisellä sen puoliintumisajaksi on arvioitu noin 50 vuorokautta. Siten päivittäin otetusta hopeavedestä kertyy hopeaa elimistöön. Jo muutama ruokalusikallisen päivittäinen annos hopeavettä voi johtaa myrkytykseen”, sanotaan THL:n tiedotteessa.

Pitkin syksyä julkisuudessa on äimistelty rokotusvastaisuuden leviämistä. Suomessa on alueita, joilla on rokottamattomia lapsia jo niin paljon, ettei heillä ole hyvän rokotuskattavuuden antamaa laumasuojaa.

Kaikki mahdolliset tahot, joille asia vähänkään kuuluu, ovat yrittäneet valistaa rokottamattomuuden vaaroista. Juuri systemaattisten ja kattavien rokotusohjelmien avullahan maailmasta on kitketty niitä tarttuvia sairauksia, jotka pari, kolme sukupolvea sitten Suomessakin surmasivat pikkulapsia vähän joka perheessä.

Viimeisin julkisuuteen noussut hullutus näyttää olevan se, etteivät kaikki luonnonmukaista synnytystä haluavat äidit enää anna edes seurata lapsen sydänääniä synnytyksen aikana.

Tämä on muutamissa tapauksissa johtanut lapsen vammautumiseen, kertoo Suomen Gynekologiyhdistyksen hallituksen jäsen Jukka Uotila 13.12. useissa lehdissä julkaistussa Lännen Median haastattelussa.

Lapsen sykettä seurataan synnytyksen aikana, jotta asioiden kulkuun voidaan tarvittaessa puuttua. Jos sykettä ei seurata, jää vauvan mahdollinen hapen puute huomaamatta, ja sillä voi olla hänelle elinikäiset ikävät seuraukset.

Hoitohenkilökunnalle sydänäänien seuraamiskielto on taatusti kova paikka. Itsestään selvää tietysti on, että ammatti-ihmiset yrittävät kaikin keinoin taivutella äitiä sydänäänien seurantaan. Pakottaa ei kuitenkaan voi. Niinpä lehtijutun mukaan joissakin ääritapauksissa henkilökunta on varmistanut selustansa ottamalla äidiltä allekirjoituksen paperiin, johon kielto kirjataan.

Isoäidin maalaisjärkeen ei millään mahdu, miksi synnyttäjää hoitava ammatti-ihminen ei voi yksipuolisesti päättää, että sydänääniä seurataan? Siitähän ei ole koskaan lapselle haittaa.

Rokotusvastaisuus, pyrkimys äärimmäisen luonnonmukaisiin hoitoihin ja hopeaveden kaltaiset uskomushoidot ovat tietenkin osa sitä laajempaa epäluuloa, jota koululääketieteeseen ja varsinkin lääkefirmoihin ja terveystekniikkaan ja niissä pyöriviin miljooniin kohdistuu.

Siinä kiihkossa saattaa jäädä huomaamatta, että myös ns. vaihtoehtolääkintä on kovaa bisnestä eikä verkossa vellovien ”kokemusasiantuntijoiden” neuvojen takana todellakaan usein ole kuin se yhden ihmisen kokemus.  

Enpä tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa, kun tutkijoiden pöytään latomia tieteellisesti tutkittuja tosiasioita kuitataan mielipiteinä. Jotkut asiat – kuten tässä puheena olleet rokotusten hyödyt tai hopeaveden myrkyllisyys – nyt vain ovat faktoja, eivät mielipidekysymyksiä.

Jotain mieltä toki voi olla sitten siitä, kannattaako tosiasioista piitata.

 

 

 

Kommentit

Ei kommentteja
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu tästä
Vieras
24.08.2019