Blogit

Kuvitteletko olevasi parempi, hauskempi ja taitavampi kuin muut? Todennäköisesti, sillä yli 50 prosenttia ihmisistä potee paremmuuden illuusiota.

Nurmeksen iltatori täyttyi maanantaina lapsista ja lapsenmielisistä, kun tämä hirvipoika tempaisi nimipäiväjuhlat pystyyn. Ihan meinasi hiki tulla tenavien kanssa touhutessa. Parasta oli, kun hyppäsin tehtäväradan viimeisellä rastilla lettuteltan jääkaapin päälle viilentymään. Arvelin että siellä pysyn piilossa pitemmänkin tovin, hyvässä lykyssä pääsen muurinpohjaletun makuun, mutta äkkiäkös virkeä tyttölapsi minut sieltä bongasi.

Auschwitz-Birkenaun keskitysleirillä vierailu jätti minuun surun, ison huolen maailman tilasta sekä ripauksen epätoivoa ja syyllisyyttä.

Kenenkään pyytämättä tai painostamatta, omistan tämän tekstin Ylä-Karjalan kehumiselle. Olen saanut kunnian olla toimituksessa kesätöissä heinäkuussa kaksi viikkoa ja ennen sitä alkukeväällä TET-harjoittelussa.

Meidän kylämme läpi kulkeva sorapintainen tie ei ole ollut koskaan erityisen hyvässä kunnossa, mutta tämä kesä on ollut tienpitäjältä pohjanoteeraus.  Tie on luokattoman kuoppainen.

Maanantaiaamuna t-paitani lemusi tupakalta. En ollut itse koskenutkaan savukkeisiin, mutta Ilosaarirockin aromit olivat silti tarttuneet vaatteisiini.

Suotta ihmislapset viileän kesän keleistä marisevat. Kelithän ovat mitä parhaat metsissä ravaamiseen, kun ei ole ollut hirvikärpäsistäkään isompaa riesaa. Nyt kun on aika suunnata kesälaitumille, meinaan ensitöikseni mennä metsähommiin taimikoita raivaamaan. Männyissäkin on jo sen verran hyvät kasvannaiset, että passaa niillä mahansa täyteen mällätä.

Seurasimme veljeni kanssa, kun naapuri korjasi rehua. Heinä oli kaadettu edellisenä päivänä. Seuraavana pitkin peltoja kulki traktorivetoisia tehokkaita koneita pöyhimässä, kasaamassa, silppuamassa ja lopulta kuljettamassa aumaan. Kymmeniä hehtaareja hoitui päivässä. Sitä oli kiva katsella.

Kesälomalla on aikaa lukea, katsoa elokuvia ja muutenkin sukeltaa kulttuurin syövereihin. Hellepäivänä ahdistavat murhamysteerit tai tiiliskivimäiset klassikkoteokset eivät kuitenkaan välttämättä houkuttele – ainakaan minua. Niinpä listasin teidänkin iloksenne muutamia viihdevinkkejä, joiden avulla minä olen nollanut aivoni viime aikoina.

Vanhan sanonnan mukaan hyvää ei saa halvalla. Mutta onhan sellainenkin sanonta, että poikkeus vahvistaa säännön. Kuntien kirjastot ovat sellainen poikkeus.