Pielinen kaipaa huolenpitoa – Järven tueksi on suunnitteilla Pro Pielinen -liike

Hannu Ryhäsen mielestä usein on niin, että lähellä oleva pidetään itsestään selvänä eikä siihen kiinnitetä riittävästi huomiota.

Niin on hänen mukaansa käynyt myös Pieliselle, vaikka se on upea järvi.

– Pielinen kaipaa nykyistä enemmän huolenpitoa, hän sanoo.

Nurmeksessa onkin syntynyt ajatus Pro Pielinen -liikkeen perustamisesta Suomen neljänneksi suurimman järven tueksi. Alun perin idea on Ylä-Karjalan Luonnonystävät ry:ltä, mutta mukaan halutaan kaikki, joita Pielinen ja Pielisen ympäristö kiinnostaa.

Esikuvana liikkeelle on jo vuosia toiminut Pro Höytiäinen -liike. Suomessa toimii kansalaisliikkeitä myös useiden muiden merkittävien järvien ympärillä.

– Se ei olisi luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan tarvitaan kaikkia ihmisiä, Ismo Tuormaa sanoo.

Tuormaa itse on toimittaja, ja Ryhäsellä on tutkijatausta. Liike on tarkoitus perustaa syksyllä tai viimeistään ensi talvena. Ajatuksena on, että liike yhdistäisi Pielisen alueen kulttuurista, luonnosta, kalastuksesta ja matkailusta kiinnostuneita niin Nurmeksesta kuin muistakin Pielisen ympäristökunnista.

– Pielinen on järvenä suuri karjalainen kulttuuri- ja luontoihme, jonka erityislaatu ja moninaisuus ansaitsevat oman laajan tukijoukon huolehtimaan sen tulevaisuuden kestävästä hyvinvoinnista, Ryhänen sanoo.

Kalakannat vahvoiksi

Pro Pielinen -liikkeen tavoitteiksi on alustavasti hahmoteltu, että Pielinen on jatkossa entistä ehompi vedenlaadultaan ja että sen kalakanta säilyy vahvana ja kehittyy etenkin lohikalojen osalta.

Hannu Ryhäsen mukaan Pielisen alueen ympäristöön on muotoutunut oma maailmansa ja kulttuurinsa, joka on rakentunut järven ympärille. Pro Pielinen -liikkeen ideana olisi edistää myös tätä kulttuuria ja säilyttää paikallisväestön side järviluontoon vahvana. Tärkeää on yhteistyö eri toimijoiden ja Pielisen eri alueiden välillä.

Myös retkisatamia ja leiripaikkoja, matkailupalveluita sekä monipuolisia mahdollisuuksia liikkua järvellä halutaan kehittää.

– Pielistä ei ole vielä otettu luonto- ja kulttuurimatkailullisesti haltuun, Ismo Tuormaa toteaa.

Tuormaa korostaa valuma-alueiden merkitystä järviluonnolle. Valuma-alueiden kunnostaminen onkin hänen mielestään erittäin tärkeää.

– Pielinen on paljon isompi alue kuin pelkkä järvi, hän sanoo.

Elämyksiä järveltä

Sekä Ismo Tuormaa että Hannu Ryhänen liikkuvat paljon vesillä ja harrastavat myös kalastamista. Tuormaa asustelee Pielisen rannalla, mutta erityisen kiinnostunut hän on virtavesistä. Ryhänen puolestaan on soutumiehiä.

– Olen soudellut itäsuomalaisilla järvillä jo 30 vuotta. Mikään ei ole sen rentouttavampaa kuin soutelu, hän sanoo ja kertoo kokeneensa järvillä huikeita elämyksiä.

Tuormaan mukaan Suomella olisi paljon opittavaa Ruotsista, jossa suurten järvien kalakanta uudistuu pääasiassa luontaisesti. Suomessa taas käytetään paljon kalanistutuksia kalakantoja kohentamaan.

– Suomessa on jääty sota-ajalle. Kun ruuasta oli pulaa, syötiin kaikki, mitä järvestä saatiin, hän sanoo ja toivoo, että tulevaisuudessa isot emokalat maltettaisiin jättää järviin kutemaan, jotta kanta uudistuisi luonnollisesti.