Julkaistu 

Ilman Pielistä Nurmesta tuskin olisi

Pielisen kalasaunat kertovat siitä, miten tärkeää kalastus on ollut elannon kannalta. Kuva on 1930-luvulta. Väinö Hämäläinen/ Nurmeksen museo Pielisen kalasaunat kertovat siitä, miten tärkeää kalastus on ollut elannon kannalta. Kuva on 1930-luvulta.

Pielisen rannoilla on ollut asutusta jo kivikaudella. Nurmeslaissyntyisen Suomen historian dosentin Jukka Kokkosen mukaan alueella on todennäköisesti ollut asutusta koko ajan jääkauden jälkeen, vaikka kaikilta aikakausilta siitä ei todisteita olekaan. Kirjallisia lähteitä on 1500-luvulta alkaen. Ensimmäinen kirjallinen maininta Nurmeksesta on vuodelta 1556.

– Asutus keskittyi aluksi Pielisen rantamaille ja levisi sieltä myöhemmin kauemmaksi, Kokkonen sanoo. 

MAINOS - JUTTU JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY

Esihistoriallisella ajalla asutusta oli jo Lipinlahden ja Höljäkän suunnalla, Porokylässä, Jokikylän ja Karhunpään alueella sekä Ylikylän ja Saramon seudulla.

Suuren ja kalaisen järven rannalle ihmisiä houkutteli ravinto. Kalastus oli merkittävä elinkeino, ja myös verot maksettiin usein kuivattuina haukina. Kala oli erittäin tärkeä ravinnonlähde alueen asukkaille 1900-luvun alkupuolelle saakka. Isoilla taloilla oli Pielisellä kalasaunoja, jonne syksyisin asetuttiin jopa viikoiksi hankkimaan kalaa talven tarpeiksi. 

Järvet olivat vuosisatojen ajan tärkeä kulkuväylä, joten asutus levisi vesistöjä pitkin. Maanteiden ja rautateiden historia on nuorta järvien tarjoamiin kulkureitteihin verrattuna. Pielisen kautta kulki ikivanha karjalaisten suuri pohjantie, joka vei Novgorodista aina Perämeren rannoille Oulun seudulle saakka. 

– Ilman Pielistä tuskin olisi Nurmesta tai koko seutukuntaa, Kokkonen sanoo.

Kommentoi