Julkaistu 
Tuire Leppänen

Kookas koira paljastui karhuksi

Mesikkä pienenä pentuna Rukajärvellä. Rukajajärven suunnan historiayhdistyksen perinnearkisto Mesikkä pienenä pentuna Rukajärvellä.

Nurmeslaissyntyinen Ulla Maija Tuisku muistaa vielä tarkasti ensimmäisen kohtaamisensa Mesikkä-karhun kanssa, vaikka tapahtumasta on kulunut vuosia jo yli 70 ja Tuisku oli silloin vasta 8-vuotias tyttö. Oli aurinkoinen päivä, ja Tuisku oli leikkimässä Tuiskun kartanonakin tunnetun kotitalonsa pihassa Laamilassa.

Tuisku oli kertomassa Mesikästä ja muutenkin karhuista Nurmes-seuran järjestämässä tilaisuudessa Ikolan pirtillä viime viikolla.

MAINOS - JUTTU JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY

Tietä pitkin tuli mies, jolla oli riimussa kookas ja tumma koira. Tuisku kipaisi kaksikkoa vastaan ja huomasi vasta lähempänä, että kyseessä olikin karhu. Hän kysyi mieheltä, onko se vihainen ja saako sitä koskea. Karhun nimeksi selvisi Mesikkä.

– Rapsutin sitä vähän korvan takaa, mutta olin varuillani. En ollut aiemmin sellaista nähnyt, Tuisku kertoo.

Mies ja karhu olivat tulleet taloon maitoa hakemaan. He asuivat armeijan kasarmeilla Pitkällämäellä, kun karhun omistajan kenraali Erkki Raappanan joukot oli komennettu Nurmekseen.

Raappanan ja Mesikkä-karhun tiet olivat kohdanneet Rukajärvellä oletettavasti sotakeväänä 1944. Mesikän Nurmeksessa tavanneen Aila Elon mukaan Mesikkä oli Raappanan karhu, ja se rupesi heti vartiokoiraksi komentopaikalle. Elon isä Erkki Hartikainen toimi tykistöupseerina Rukajärvellä ja oli paljon tekemisissä Raappanan kanssa.

Elon mukaan Mesikkää yritettiin karkottaa useasti kesällä ja syksyllä 1944, kun sotatoimet rintamalla päättyivät ja joukot palasivat Suomeen. Kaksi lähettiä lähti esimerkiksi viemään karhua metsään, mutta Mesikkä palasi takaisin ennen heitä. Joukkojen ylitettyä sillan se räjäytettiin niin, että Mesikkä oli toisella puolella. Karhu ui perässä joen yli.

– Lopulta Mesikälle tehtiin puinen laatikko, jossa se matkusti Suomen puolelle auton etupenkillä kuljettajan vieressä, Elo sanoo.

Raappana lahjoitti Mesikän Korkeasaareen. Mesikän kuolinvuodesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta se jouduttiin jossain vaiheessa lopettamaan iskiaksen takia.

– Siitä tuli niin vihainen, Elo kertoo.

Kommentoi