Julkaistu 
Tuire Haverinen

Kuntaliitokset ovat nousseet Ylä-Karjalassa pintaan yhä uudestaan

Vuonna 2014 ei saatu synnytettyä Pielisjärven kuntaa, kun Nurmes ja Valtimo antoivat Lieksalle rukkaset. Kuva on Nurmeksen valtuuston kokouksesta. Pertti Meriläinen Vuonna 2014 ei saatu synnytettyä Pielisjärven kuntaa, kun Nurmes ja Valtimo antoivat Lieksalle rukkaset. Kuva on Nurmeksen valtuuston kokouksesta.

Ylä-Karjalan kuntapolitiikassa on noussut yksi asia yhä uudelleen pinnalle kymmenen viime vuoden aikana. Kuntaliitoksista on ehditty käydä neuvotteluja jopa kolmen kierroksen verran. Neuvotteluja on käyty vaihtelevin kokoonpainoin ja mukana on ollut myös Lieksa ja Juuka.

Viimeisimmällä kierroksella vuonna 2013 valtio oli neuvottelujen alkuunpanija, kun se ryhtyi ehdottelemaan Nurmeksen, Valtimon, Lieksan ja Juuan yhteenliittymistä ja velvoitti tekemään asiasta selvityksen. Syyskuussa 2013 Lieksa kutsui muita kuntia jälleen neuvottelupöytiin.

MAINOS - JUTTU JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY

Juuka kuitenkin irtautui neuvotteluista ja päätti jatkaa itsenäisenä. Kolme muuta kuntaa jatkoivat neuvotteluja ja äänestivät liitoksesta lokakuussa 2014. Nurmes ja Valtimo antoivat rukkaset Lieksalle.

– Sen jälkeen totesin, että nyt saa olla vähän aikaa tällaiset kuviot. Olihan se pettymys sillä hetkellä, mutta ei se jälkiä jättänyt kehenkään, sanoo nurmeslainen Matti Kämäräinen (kesk.).

Jukka Mikkonen (sin., silloin ps.) Nurmeksesta toteaa, että hän suhtautui liitokseen myötämielisesti niin kauan, kun Juuka oli neuvotteluissa mukana.

– Kun Juuka jättäytyi pois, Lieksan asenne muuttui yhdessä viikossa. Olihan siinä pelkoa lieksalaisten ylivoimasta, kun Juuka ei ollut enää tasapainottamassa suhteita.

Samalla kannalla on myös valtimolainen Keijo Suhonen. Juuan jättäytyminen pois muutti kokonaisuutta ja sai mielen muuttumaan kuntaliitosta vastaan. Myös valtimolaisen Anna Höltän mielestä jälkikäteen ajatellen oli ehkä hyvä, että asia kääntyi näin, vaikka hän äänestikin yhdistymisen puolesta.

Kommentoi