Ei kurjuutta kummempaa
Kurjalan pariskunta sanailee ajankohtaisista asioista lehtiä selaillessaan. Tuomaksella on tapana epäillä kaikkea ja nähdä niin ikävien kuin iloistenkin uutisten takana synkkiä pilviä. Ilona-rouva puolestaan näkee mustimmassakin pilvessä kultareunuksen.
– Ne on kansanevustajat päässy takassiin sinne evuskuntatalolle. On vissiin hieno nyt kun on remontoitu.
– Juu, mutta Itäkaupunnissa pensa-aseman parlamentti on nyt ihan ilman kokkoontumispaikkaa. Mitähän sitä siitäkkiin tulloo? Kuka meijän asijat nyt ruottii?
– Voi tokkiisa, eihän sitä asijoita pensa-asemilla päätetä. Valtuustohan meijän asijat pui ja ruottii.
– No, ei mee hyvin silläkkään. Siellä jouttuu kokkoontummaan Hyvärilän navetassa, vaikka ois hyvä sali kaupunnintalolla. Saa nähä, remontoikko ne sen talon joskus vai silleensäkkö jääpi tyhjilleen.
– Niin, tai ottasivat sen huoltsikan kokkouspaikakseen. Tiijä minkälaisija päätöksiä sitä siellä tulis tehtyvä.
– No, ei tosijaan tiijä, ei.
Kommentoi