Julkaistu 
Milena Sopanen

Rauhoittavaa maisemaa ja haastavaa maastoa Mujejärvellä – Ylä-Karjalan kesätoimittaja kokeili patikointia

Ylä-Karjalan uusi kesätoimittaja Milena Sopanen tutkimassa reitin varrelta löytyneitä kääpiä. Anu Saarelainen Ylä-Karjalan uusi kesätoimittaja Milena Sopanen tutkimassa reitin varrelta löytyneitä kääpiä.

Edellisen päivän pilvisestä sadesäästä ei ole tietoakaan, kun astumme autosta ulos. Taivas hohtaa kirkkaana ja tuuli tuivertaa takin alle. Hyttysetkään eivät ole vielä heränneet, joten toukokuun lopun päivä on erinomainen patikoinnille.

Itse en ole koskaan patikointia tai vaellusta harrastanut, mutta kiinnostus luonnossa liikkumista kohtaan on kytenyt jo pitkään. Nurmeksen ja Valtimon alueella mahdollisuuksia tähän onneksi riittää. Ilman autoa useille patikkareiteille voi tosin olla vaikea päästä. Nurmeksen keskustasta Mujejärvelle matkaa autoteitse on yli 40 kilometriä.

MAINOS - JUTTU JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY

Aloitamme retkemme Hiltuslahden pysäköintialueelta, jossa on tulentekopaikka, kuivakäymälä ja ekopiste. Reittiä suositellaan kuljettavan vastapäivään. Se alkaa harjumaisemilla Kukonsärkällä ja jatkuu Kukonlammen pohjoispuolelle, josta on kaunis näkymä vesistölle. Me päädymme käymään sen kuitenkin myötäpäivään ja suuntaammekin ensimmäiseksi kohti pitkospuita.

Sillan yli kävellessämme joutsen lipuu hitaasti pitkin jokea. Salaperäinen portinvartija jää verkkaisuudesta huolimatta kameran ulottumattomiin. Pitkospuiden päätyttyä alkaa sakea, hämärä metsä ja Kukonlammen kierto.

Kunnon kengät

Reitti on vain kolme kilometriä pitkä, mutta se tuntuu pidemmältä. Maa on polveilevaa, on ylä- ja alamäkeä, ja useita kelopuita on kaatunut polun päälle. Mutta mitäpä patikointia se olisi, jos tie olisi täydellisen suora ja siistitty? Luontoon.fi-sivusto kertoo,että Kukonlammen kierron pitkospuiden ja maastoportaiden ylläpidosta on luovuttu, joten jalkaan kannattaa laittaa erämaastoon sopivat kengät.

Myös maisema reitin varrella on monipuolista. On soita, lampia, jokia, puroja, harjuja, laaksoja ja kumpareita. Kyseessä on rengasreitti, eli reitti kiertää tasaisen silmukan, eikä takaisinpäin tarvitse kulkea. Aloittelevalle patikoijaille se on oikein riittävä, mutta kokeneemmalle Mujejärveltä löytyy paljon haastavampiakin reittejä. Halutessaan Kukonlammen kierrolta voi jatkaa muillekin reiteille, kuten Hiltuskankaan kiertävälle reitille tai Tetrijärven kierrolle.

Lähdemme aluksi kävelemään eri reittiä kuin mitä suunnittelimme eli Tetrijärven reittiä, joka on yhdeksän kilometriä pitkä. Se on kuulemma osa reittiä, jota Elias Lönnrot kulki laulunkeruumatkoillaan. Pitäydymme kuitenkin Kukonlammen kierrossa, jonka kulkemiseen yksistään meni hieman alle kaksi tuntia.

Lintubongarin paratiisi

Kelopuuta ylittäessä yläpuolelta kuuluu yhtäkkiä outoa röhkivää ääntä. Taivaalla liitelee kotka, jonka tunnistaa sen siipien muodosta. Vaikka liikumme syvällä metsän siimeksessä, vahva puhuri virkistää kulkijan mieltä. Ilman sitä metsä olisi täysin hiljainen.

Löydämme metsästä erikoisen näköisiä kääpiä. Niiden alareunaan on kuin pensselillä maalattu musta ja punainen raita reunaa viettäen.

Patikoinnin lopuksi kävelemme laavulle Mujejärven rannalle, lähellä Hiltuslahden parkkipaikkaa. Tarkoitus olisi paistaa makkaraa, mutta tuuli tuulee järveltä ja sammuttaa nuotiossa alkavan liekin. Sytytetty tulitikku täytyy piilottaa halkojen alle, jotta nuotio syttyy.

Laavun vieraskirjaan on kirjoitettu viimeksi äitienpäivänä. Lopuksi laavulle saapuu patikoimassa oleva lapsiperhe, ja nuotioon lisätään puuta. Käki kukkuu kesäisesti jossain vastarannalla.

Automatkalla takaisin sivistyksen pariin näemme auton ikkunasta teeren. Ihmisten ilmoilla eläinlajisto on paljon yksipuolisempaa. Huomaan miettiväni, milloin pääsisin taas takaisin luonnon pariin.

Juttu on Ylä-Karjalan kesälehteen tehty reportaasi, kun lehden uusi kesätoimittaja Milena Sopanen pääsi heti ensimmäisellä työviikollaan kokeilemaan patikointia ensimmäistä kertaa. Alla olevassa kuvagallerissa on lisää kuvia retkestä. Kuvat: Anu Saarelainen.

Kommentoi

Hae sivuilta