Julkaistu 
Marianne Haverinen

Kuivuus pakotti ruoppauksiin veneenlaskupaikoilla Nurmeksessa

Harrastajakalastaja Pekka Sarkkinen esittelee, kuinka matalalla vesi on Haapalahden veneenlaskupaikalla. Marianne Haverinen Harrastajakalastaja Pekka Sarkkinen esittelee, kuinka matalalla vesi on Haapalahden veneenlaskupaikalla.

– Kyllä siitä pikkuveneellä pääsee, jos kuka osaa mennä. Traileri pitää viedä vinottain, kertoo harrastajakalastaja Pekka Sarkkinen Laamilassa Haapalahden veneenlaskupaikalla.

Isolla veneellä venerannasta ei enää pääse liikkeelle, eikä vedestä pääse enää maihin. Sama ongelma on lähes kaikilla veneenlaskupaikoilla Ylä-Karjalassa.

MAINOS - JUTTU JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY

Nurmeksen kaupunki on jo tarttunut ongelmaan. Satamassa, Koudansalmella ja Vinkerlahdella on käyty viime viikon aikana ruoppaamassa kaivinkoneella.

– On tasoitettu luiskia ja otettu isoimpia kiviä pois, kertoo kaupunkirakennepäällikkö Niko Mahlavuori.

Mahlavuoren mukaan kaupungille on tullut muutamia yhteydenottoja syksyn mittaan veneluiskien kuivumisesta. Ruopattavaksi valittiin sellaiset veneenlaskupaikat, joissa liikutellaan isompia veneitä. Muiden veneluiskien tilannetta seurataan.

Pekka Sarkkinen muistaa kaksi syksyä, jolloin Pielisen vesi oli alempana kuin nyt. Pohjois-Karjalan ely-keskus vahvistaa, ettei ennätyksiä vielä hivota. Ajankohdan ennätykseen vuodelta 2005 on vielä kymmenen senttiä matkaa. Vuodesta 1962 lähtien vesi on ollut kuutena syksynä vielä matalammalla kuin nyt lokakuun alussa.

– Pikaisesti laskien näyttää siltä, että keskimäärin noin kerran kahdeksassa vuodessa on toistunut tällainen vedenkorkeus, kertoo vesitalousasiantuntija Teppo Linjama.

Syyskuun aikana Pielisen vedenpinta laski odotettua enemmän, vielä 24 senttiä. Syyskuun lopussa Pielinen jäikin ajankohdan keskiarvosta jopa 43 senttiä Nurmeksen satamassa. Linjaman mukaan vedenpinta voi laskea vielä joitakin senttejä.

– Nyt pitäisi kuitenkin vähitellen kääntyä lievään nousuun, Linjama sanoo.

Alhainen vedenpinta on suoraan seurausta kuivasta kesästä ja syksystä. Linjama tyrmää puheet siitä, että uitoilla olisi asiaan vaikutusta.

– Pielisen mittakaavassa sulutuksissa häviävä vesimäärä ei ole niin iso, että sen voisi havaita silmin, hän sanoo.

Kommentoi

Hae sivuilta