Julkaistu 
Heikki Rissanen

Joulukoristeita joka lähtöön – "monilla koristeilla on pakanuuteenkin viittaavia taustoja"

Ikolan pirttiä komistava himmeli 1990-luvulta on nurmeslaisen Matti Häkkisen taidonnäyte vanhan ajan olkikoristeista. Heikki Rissanen Ikolan pirttiä komistava himmeli 1990-luvulta on nurmeslaisen Matti Häkkisen taidonnäyte vanhan ajan olkikoristeista.

Monet suomalaiset joulutavat ovat periytyneet muinaisesta vuodenvaihteen juhlasta, kekristä. Loka–marraskuun vaihteeseen sijoittuvaan juhlaan liittyi myös taikoja, joilla toivottiin hyvää satovuotta, suomalaiseen jouluperinteeseen perehtynyt Perttu Tuominen pohjusti Nurmes-seuran puurojuhlan joulukoristeluentoaan.

Kun himmeli tuli Suomeen, sitä käytettiin muuhunkin kuin joulukoristeena, muun muassa hääjuhlissa. Joissain paikoin himmeli oli katossa ympäri vuoden sato-onnen takaamiseksi.

MAINOS - JUTTU JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY

Myös lattiaoljista luettiin tulevaa. Jouluna, kun tupa oli siivottu, lattialle levitettiin puhtaat oljet, ja niiden päällä nukuttiin ja kisailtiin. 

– Jos joulujuhlan tiimellyksessä oljet nuhjaantuivat huonoiksi, oli odotettavissa laihon lakoontumista. Vaikka joululeikit olivat riehakkaita, oli kohtuudessa pysyttävä, Tuominen tähdensi.

Oi kuusipuu

Joulukuusen käytöstä on varhaisimpia mainintoja jo 1400-luvun puolivälistä Strasbourgista, jossa munkkiveljestö koristi joulujuominkejaan. Myös uskonpuhdistaja Martti Lutherin tiedetään olleen etujoukoissa joulukuusta koristelemassa. Vanha tarina tietää Lutherin nähneen pimeällä talvitiellä kulkiessaan komean kuusen, jonka oksien väleistä pilkotti tähtiä. Kirkonmies ihastui näkemäänsä, ja kotiin tultuaan hän koristeli pihakuusen kynttilöillä.

Suomessa ensimmäinen maininta joulukuusesta on vuodelta 1829, mutta vielä vuosisadan lopulla joulua vietettiin valtaosin himmelin alla. Kun joulukuusi sitten tuli, yleensä se ripustettiin kattoon roikkumaan.

– Pysyihän kuusi näin paremmin pystyssä. Kuten tiptap-laulussa sanotaan, saattoi kuusen alla todella tanssahdella, kuten himmelinkin alla oli tehty, Perttu Tuominen kertasi kuusen kulkua pirtteihin pienoisihin.

Kynttilät ja kultanauhat

Vauraammissa paikoissa kuusia koristeltiin 1900-luvun alussa silkkinauhoilla.

– Vaikka monilla joulun koristeilla on pakanuuteenkin viittaavia taustoja, nämä olivat puhtaasti kristillisiä. Nauhoissa oli jouluun liittyviä raamatunlauseita, kuten ”Maassa rauha ihmisten kesken”. Nauhat kiedottiin kuusen ympäri tai laitettiin laskeutumaan latvasta suoraan tai kiemurrellen. Samoin kuin hopea- ja kultanauhat nykyisin, Perttu Tuominen vertasi.

Valuvat talikynttilät ja neulasiaan varistavat kuuset saivat 1950-luvulta lähtien kaverikseen ympyrämuotoon tehdyn alusmaton, josta havut ja tali saatiin helpommin siivottua.

Myös latvatähti, joka esittää Betlehemin tähteä, on puhtaasti kristillinen, kuin myös vinoneliömäinen puusta vuoltu tuomaanristi. Risti on peräisin ruotsinkielisestä saaristosta ja rannikkoalueelta.

Et löydä kultaa

Sotavuosina olkikoristeet kokivat uuden tulemisen joulukoristeissa.

– Kun oli puutetta kaikesta, tehtiin siitä, mitä oli. Oljista tehtiin tähtiä, sydämiä, lintuja, pukkeja ja kelloja. Värikkäistä papereista väännettiin puupalikoiden ympärille karkkipaperia. Paperista saatiin myös silmukkanauhoja, Perttu Tuominen kertasi.

Sota-aika nosti suosioon lippunauhat myös Suomessa. Käytäntö sai alkunsa Tanskan ja Preussin sodasta vuonna 1864. Tuolloin punavalkoiset valtioliput ilmestyivät tanskalaisiin joulukuusiin.

Kynttilät ovat kuuluneet suomalaiseen jouluun niiden keksimisestä lähtien. Ajan saatossa kynttilät ovat kehittyneet sähkökynttilöiksi ja sittemmin paloturvallisemmiksi led-kynttilöiksi. Joulun valo on laajentunut myös pihavaloihin monenkirjavassa muodossa.

– Liekö syynä lapsuuden joulun kaipuu, kun valaisemme jouluna kodin kynttilöin ja oleilemme hämärässä, ainakin pukin vieraillessa? Joulu on valon juhla, ja kynttilöillä tuodaan valoa talven pimeyteen. Luulen, että näin ajateltiin, kun pirttejä kynttilöillä valaistiin. Jos ajattelisimme niin kuin ennen, pitäisikö meillä olla nyt mahdollisimman voimakkaat ja kirkkaat valot jouluna? Perttu Tuominen heitti valopallon kuulijakunnalle.

Kommentoi

Hae sivuilta