Julkaistu 
Heikki Rissanen

Puukkokurssilla romurauta saa uuden elämän – tupettaja viimeistelee itse tehdyn puukon

Vanha viilanterä hioutuu Pekka Lempisen käsissä puukon teräaihioksi. Heikki Rissanen Vanha viilanterä hioutuu Pekka Lempisen käsissä puukon teräaihioksi.

Mobilisti ei tunne sanaa romurauta. Moni elinkaarensa pään saavuttanut käyttöesine ja työkalu saa osaavissa käsissä uusioelämän Kuhmon mobilistien puukkokurssilla Rauhalan LVI-talossa Porokylässä.

Puukonteosta innostuneet vanhojen ajoneuvojen harrastajat takoivat myös puukkokurssin mieleisekseen, kun kansalaisopiston tammikuussa alkavaksi suunnittelema kurssi ei toteutunut.

MAINOS - JUTTU JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY

– Pohdittiin asiaa palaverissa. Kun meillä on tilat, työkaluja ja intoa, päätettiin järjestää kurssi omalla porukalla, taustoitti kurssin puuhamies ja vetäjä Martti Pellikka porukan kokoontuessa viime tiistaina tukikohtaan puukontekotaitoja hiomaan.

Pohjan puukkokurssin vetämiseen Pellikka takoi jo aiemmin suorittamillaan kahdella puukkokurssilla. Aiempaa koulutusta puukkojen tekemiseen on myös Risto Piirosella ja Mauno Kärkkäisellä.

Valmiiden aihioiden sijaan puukkoja taotaan käytössä liukkaaksi hiotuista viiloista ja muista taottaviksi käyvistä tarve-esineistä. Erikoisimmasta päästä ja illan kovin teräaihio lienee ollut lentokoneen suihkumoottorin turbiinikiekon tasaustanko.

Itse tehdyn puukon viehätys piilee siinä, että jokainen puukko on uniikki.

– Ei puukon tekeminen mitään rakettitiedettä ole, mutta on tässä omat niksinä, Pellikka tuumasi.

Puukon tekeminen on paljon muutakin kuin takomista. Tekijän kädenjälki näkyy myös kahvan muotoilussa.

– Onhan siitä oma apunsa, että ikänsä on käsillään tottunut töitä tekemään, pohti kurssin nestori Yrjö Pelkonen koivuista kahvaa hioessaan.

Itse tehdyn puukon kruunaa tietenkin omin käsin ommeltu tuppi.

– Tubettamisesta me yhtään ymmärretä, mutta tupettaminen hallitaan ja se kuuluu kurssiin, Pellikka muotoili.  

Kommentoi

Hae sivuilta