Julkaistu 
Marianne Haverinen

Osallistu keskusteluun: Miten Bombaa tulisi kehittää?

Bomban talo on nykyisin auki sesongin ulkopuolella vain tilauksesta, joinain juhlapyhinä ja tapahtumissa. Arkistokuva: Anu Saarelainen Bomban talo on nykyisin auki sesongin ulkopuolella vain tilauksesta, joinain juhlapyhinä ja tapahtumissa.

Karjalaisuuden lippulaiva on Nurmeksessa kiistämättä Bomba. Voi jopa sanoa, että se on koko Suomen karjalaisuuden päämaja. Monet ovatkin harmitelleet sitä, että itse Bomban talo on suurimman osan vuodesta suljettuna.

– Oli erittäin hyvä, että PKO tuli isännäksi, koska se on tällainen vakavarainen yhtiö. Mekin Suojärven pitäjäseurassa uskoimme, että PKO pystyy panostamaan perinteelliseen karjalaisuuteen. Täytyy sanoa, että tässä on kyllä petytty, sanoo valtimolainen Paavo Harakka, joka oli mukana päättämässä aikoinaan talon rakentamisesta.

MAINOS - JUTTU JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY

Suojärven pitäjäseura rakennutti Bomban talon vuosina 1977–1978 karjalaisen kulttuurin ja perinteen säilyttämiseksi. Nyt Harakka katsoo, että Bomban alkuperäinen idea on jäänyt unohduksiin. Sen sijaan PKO on panostanut kylpylätoimintaan.

– Tuloksen teon kannalta sen ymmärtää, kulttuuri ei sinänsä elätä. Mutta kyllä sellaisella isolla liikkeellä kuin PKO:lla voisi olla varaa satsata siihen ja yrittää tosissaan, hän miettii.

Harakan mielestä kyse on pitkälti voimavarojen jakamisesta. Hänen mielestään kylpylällä ja Bomban talolla olisi syytä olla eri vetäjät, jotta kehittämiseen riittäisi paukkuja. Bomban talon vetäjä voisi olla joko PKO:n sisältä tai ulkopuolelta.

– Jos PKO ikään kuin vuokraisi talon eri yrittäjälle, joka lähtisi vetämään vain Bomban taloa ja karjalaiskylää, hän esittää.

Brändin takana

Bomban talon nykytilanne harmittaa myös matkailualalla. Nurmes–Valtimo-matkailuoppaat ry:n puheenjohtaja Minna Murtonen katsoo, että Bomban talon esiin nostaminen on vielä tärkeämpää nyt, kun koko aluetta on alettu markkinoida Bomba-brändillä.

– Pitäisi oikeasti olla niiden sanojen takana. Sisältöä pitäisi olla myös Bomballa, eikä vain muilla yrittäjillä. Tarvitaan ohjelmaa, matkamuistomyymälää ja opastuskierroksia, pelkkä seinä ei kerro mitään, hän sanoo.

Murtonen muistelee Bomban kulta-aikoja, jolloin hän käytti jopa 4–5 ulkomaalaisryhmää Bomballa viikottain. Nyt hänellä on kesäisin vain pari ryhmäopastusta.

– Opastuskierrokseen kuului aina kantele-esitys ja Seppojen kansantanssiryhmän esityksiä. Ihmiset olivat aivan innoissaan ja ihastuksissaan. Tällainen on jäänyt pois ihan totaalisesti, Murtonen sanoo ja kertoo joutuvansa viemään asiakkaitaan Ilomantsiin karjalaisten kokemusten perässä.

Kietoutuu runolauluun

Bomban talon rooli korostuu myös suunnitteilla olevan eurooppalaisen kulttuurireitistön myötä. Suomen puolella reitin teemaksi on kaavailtu runolaulua, joka on vahvasti sidoksissa karjalaisuuteen.

– Karjalaiset ovat säilyttäneet runolauluperinnettä kaikkein parhaiten. Voi sanoa niinkin päin, että runonlaulu on säilyttänyt karjalaisen kielimuodon, toteaa Runolaulu-Akatemian johtaja Pekka Huttu-Hiltunen.

Huttu-Hiltunen pitää Bomban taloa erinomaisena kohteena kulttuurireitin varrella, sillä talolla on aidot karjalaiset juuret. Hän kertookin olevansa hieman surullinen talon nykyisestä käytöstä ja toivoo, että kulttuurielementtejä nostettaisiin entistä vahvemmin esille.

– Minusta juuri Bomban alkuperäinen idea olisi sellainen, jota pitäisi tukea ja vahvistaa eikä alistaa pelkästään lyhytnäköiselle kaupalliselle ajattelulle. Alueen kulttuuriarvoa pitäisi vain sitkeästi jatkaa ja löytää ne mahdollisuudet, hän sanoo.

Huttu-Hiltunen korostaa, että Bomban talon olemassa olo on tärkeää koko Suomen karjalaisuudelle.

Lapin jälkeen toiseksi

PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä kysyy, voiko karjalaisuutta pitää jotenkin enemmän esillä kuin elvyttämällä ja investoimalla Bomban toimintaan. Hän muistuttaa kuuden miljoonan euron investoinneista, jotka ovat jo tuottaneet hedelmää. Matkailijoiden määrä on kasvanut merkittävästi.

Kivelän mukaan tavoitteena onkin nostaa Bomba maakunnan toiseksi matkailuhelmeksi Kolin rinnalle. Toinen tavoite on tehdä Pielisen altaasta ulkomaalaisten matkailukohde numero kaksi heti Lapin jälkeen.

– Tässä on kyse pitkäjänteisestä työstä ja kehittämisestä, Kivelä muistuttaa.

Hän toteaa, että Bomban kasvaneista kävijämääristä on hyvä lähteä houkuttelemaan uusia vieraita myös Bomban talolle ja karjalaiskylään. Sen sijaan, että hän lupailisi talon auki pitämistä sesonkien ulkopuolellakin, hän puhuu tapahtumien merkityksestä.

– Kolilla on nähty, että erilaiset teemoitetut viikonlopputapahtumat kiinnostavat.

Tällä hetkellä Bomban talo on auki kesäsesongin ulkopuolella vain tilauksesta, tiettyinä juhlapyhinä ja tapahtumissa.

Bomban uusi hotellinjohtaja Sanna Tenhunen olisi henkilökohtaisesti kiinnostunut karjalaisuuden kehittämisestä.

– Kun karjalainen kulttuuri kuuluu niin vahvasti Bomban taloon, silloinhan sitä kannattaisi enemmänkin vahvistaa kuin tehdä jotain muuta. Ilman muuta talolle voisi olla enemmän käyttöä, tavoitteena on kehittää toimintaa ja saada käyttöä ympärivuotisemmaksi, hän sanoo.

Trattoria veti paremmin

Juha Kivelä taustoittaa, että Bomban kulta-ajoilta kävijämäärät pääsivät hiipumaan, kun Bombaa ei kehitetty riittävästi matkailutuotteena.

– Se, mikä kiinnosti matkailijoita 1970–1980-lukujen taitteessa, ei kiinnostanut enää 1990-luvun lopulle tultaessa.

Kivelä kertoo, että PKO yritti alkuun myydä karjalaista pitopöytää, mutta sille ei ollut riittävästi kysyntää. Matkailijat kävivät mieluummin Trattoriassa

PKO on myös kehittänyt karjalaiskylää. Kivelän mukaan kylässä on tehty paljon teknisiä kunnostustöitä, jotka eivät juuri näy ulospäin.

Muuten hän toteaa karjalaisuudesta, että PKO on avoin yhteistyölle.

– Kannustamme alueen matkailuyrittäjiä heittelemään rohkeasti ilmoille ideoita, joita voimme yhdessä jalostaa.

Ja ideoitahan riittää. Yksistään jo Paavo Harakalla on mielessä pieni lista, paastoruokakaudesta karjalankielisiin rockfestivaaleihin.

– Missään Suomessa ei järjestetä 2–3 viikon kuorofestivaaleja. Siihen kun vielä yhdistäisi karjalankielisen kuorokulttuurin, hän maalailee.

Kuukauden puheenaihe -juttusarja on käsitellyt huhtikuussa Karjalaisuuden tulevaisuutta. Toivomme, että Ylä-Karjalan lukijat osallistuisivat keskusteluun ja lähettäisivät aiheesta yleisönosastokirjoituksia. Kirjoituksia voi lähettää osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..

Kommentoi

Hae sivuilta