Julkaistu 
Risto Kuittinen

Lämpöaalto sai nurmen kasvamaan – toukotöiden päätteeksi toivotaan sadetta

Jukka-Pekka Saari kyntöhommissa maatilallaan Verkkojoella viime torstaina. Apujoukkoina pellon laidalla olivat 8-vuotias Moona sekä kuvan ulkopuolella 10-vuotias Onni. Risto Kuittinen Jukka-Pekka Saari kyntöhommissa maatilallaan Verkkojoella viime torstaina. Apujoukkoina pellon laidalla olivat 8-vuotias Moona sekä kuvan ulkopuolella 10-vuotias Onni.

Kevään toukotyöt pääsivät alkamaan jonkin verran myöhässä viileän toukokuun alun ja puolenvälin takatalven vuoksi, mutta sitä seurannut poutajakso ja viime viikon lämpöaalto saivat kevätkylvöt kiihtymään täyteen vauhtiinsa. Suurin osa töistä on saatu tehtyä jo viime viikon aikana. Näin myös verkkojokelaisten Jukka-Pekka ja Jonna Saaren maitotilalla. Tuotantosuuntauksen vuoksi pelloilla pääosassa on nurmi, jota lehmät pääsivät laiduntamaan jo viikonloppuna.

– Reilu pari viikkoa sitten laitettiin apulantaa, ja sitten tuli lämpöä. Nurmi on lähtenyt kasvamaan hyvin, Jukka-Pekka Saari kertoo.

MAINOS - JUTTU JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY

Toukotyöt pyörähtivät isolle vaihteelle lumien sulettua, kun Saari pääsi levittämään lietelantaa. Pellot olivat miltei heti muokattavassa ja kylvettävässä kunnossa.

– Hyvät säät ovat olleet. Tosi hyvin alkanut, vaikka kuun puolivälissä oli vielä luntakin. Sitten kun lumet haihtuivat pois, pellot ovat olleet rutikuivia. Pieni vesisadekin tuli, mutta se ei oikeastaan näy missään. Kylvöjen jälkeen saa sataa kyllä, Saari sanoo.

Pro Agrian Nurmeksen toimiston kasvituotannonasiantuntija Heidi Nevalainen arvioi, että toukotyöt myöhästyivät noin viikolla keskimääräisestä. Pienikin myöhästyminen vaikuttaa satoon, sillä lyhyestä kasvukaudesta pitää saada kaikki irti.

– Apulannan levitys myöhästyi vähäsen, mutta lämpöaalto kirii nurmissa kasvua. Vettä toivotaan nurmille ja viljoille, jotta kuivuus ei rajoita kasvua, Nevalainen sanoo.

Nevalaisen mukaan myöhästyminen voi vaikuttaa erityisesti myöhäisten viljalajikkeiden korjuuseen syksyllä. Samoin on tilanne rypsillä. Myöhäisillä kasveilla riskit kasvavat sitä mukaa, mitä myöhemmäksi kylvö venyy.

– Riippuu sitten syksystä, miten lämmin siitä tulee. Rypsiä ei ole paljoa, se on muutenkin kiikun kaakun, kerkiääkö se edes tällä alueella. Kevätvehnä ja myöhäiset kauralajikkeet myös, mutta ainahan maanviljelijät ottavat riskiä, Nevalainen pohtii.

Kommentoi

Hae sivuilta