Julkaistu    |  Päivitetty 
Henri Jokela

Satu Hietanen puhuu vegaanisen ruoan puolesta tuputtamatta – Vegaaniruoka-aiheinen Instagram-tili sai nopeasti tuulta alleen

Satu Hietanen pitää yllä ruoka-aiheista Instagram-tiliä, jossa voi vilahdella myös koiranpentuja, kuten kuvassa näkyvä Aava. Henri Jokela Satu Hietanen pitää yllä ruoka-aiheista Instagram-tiliä, jossa voi vilahdella myös koiranpentuja, kuten kuvassa näkyvä Aava.

Kesällä 2016 Satu Hietasella oli ollut takanaan raskas työrupeama. Hän oli käymässä pitkästä aikaa Nurmeksessa tätinsä luona. Tädin mökillä Hietanen makasi lattialla ja kuunteli musiikkia. Asuminen Helsingissä ei enää tuntunut mukavalta ajatukselta, onnellisuuden tunne oli kadonnut.

– Sekin vaikutti, että asuminen siellä oli älyttömän kallista, 70 prosenttia palkasta meni asumiseen, Hietanen sanoo.

MAINOS - JUTTU JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY

Kaipuu äidin synnyin- ja lapsuuden kesien maisemiin Nurmekseen luonnon ja eläinten keskelle voimistui. Seuraavana aamuna Hietanen pohti tädilleen, että hän taitaa muuttaa Nurmekseen. Hietasen tädin vastaus oli yksiselitteinen: No muuta!

– Sinä viikonloppuna oli todella kova ukkosmyrsky. Sitä katsellessa mietin vielä, uskallanko sittenkään tänne muuttaa. Maanantaina iltatorilla kyselin tätini tuttavilta, että mitäpä jos muutan tänne. He sanoivat, että tänne vain, täällä tarvitaan nuoria, Hietanen naurahtaa.

Tiistaiaamuna päätös oli tehty. Hietanen soitti vuokranantajalleen ja irtisanoi asuntonsa.

– Vaikka sinne jäikin 36 vuotta elämästäni, elämäntilanteeni oli sellainen, että pystyin hyvin lähtemään. Vaikka kuinka Helsinkiä rakastankin, tunnen kuuluvani tänne luonnon keskelle, Hietanen sanoo.

Mies illanvietosta

Elämän juonen käänteet eivät jääneet vain muuttoon. Lapsuusajan nurmeslaiset kaverit houkuttelivat Satu Hietasta illanviettoon.

– En olisi oikein jaksanut lähteä, mutta tätini sanoi, että menehän vain. Hain sitten nopeasti pakastealtaasta soijanakkeja grillattavaksi. Tapasin sitten mieheni sinä iltana, Hietanen sanoo huvittuneena.

Häntä naurattaa, että kun eläinsuojelija ja henkeen ja vereen metsästäjä tapaavat, on siinä monta asiaa mietittävänä.

– Hän oli kiva tyyppi, jolla oli kivat silmät. Halusin ensimmäisenä iltana kuulla hänen näkemyksensä metsästyksestä ja halusin myös ymmärtää hänen näkemyksiään.

Hietanen hymyilee, että ainakin tässä tapauksessa vastakohdat vetivät toisiaan puoleensa.

– On ollut hyvä nähdä toisen puolen ajatusmaailmaa. Olemme molemmat oppineet toisiltamme todella paljon. Retket metsään ovat olleet ihania. Olen oppinut paljon luonnon lukemisesta. Myös ne metsästäjät, joiden kanssa olen keskustellut, ovat olleet huipputyyppejä ja arvostamme toinen toisemme näkemyksiä, Hietanen sanoo.

Metsästysretkilläkin Hietanen on ollut mukana.

– Lähinnä olen ollut mukana koirien takia, mutta aika rankkoja tietyt asiat itselleni kyllä siellä ovat. Meillä koirat syövät puoliksi raaka-ruokaa, joten haluan nähdä, mistä ja miten ruoka tulee.

Ihana yhteisö

Satu Hietasen kiinnostuksen kohteita luonnon lisäksi ovat ruoka, erityisesti vegaaninen ruoka, ja valokuvaaminen.

– Olen aina kuvannut, ja jonkinlainen kamera on aina kulkenut minulla mukana. Täällä halusin kuvata luontoa, kun metsässä tulee liikuttua paljon. Haaveilin järjestelmäkamerasta. Viime vuonna juuri ennen koronaeristyksiä vanhempani olivat täällä käymässä ja toivat minulle isän vanhan järkkärin.

Hietanen tarttui tuumasta toimeen ja perusti Saaga Kitchen -nimisen Instagram-tilin, jossa hän jakaa ruokakuvia ja -reseptejä. Some-toiminta lähti vauhdilla käyntiin, ja Hietanen on saanut luoda someen myös kaupallista sisältöä, kuten tuotekuvauksia kevytyrittäjänä.

– Tuotekuvauksia on kyselty, ja niitä teenkin. En ole vielä kuitenkaan uskaltanut markkinoida itseäni aktiivisesti, sillä tässä on vielä paljon opeteltavaa, Hietanen sanoo vaatimattomasti.

Sen verran sosiaalinen media on kuitenkin töitä antanut, että kuvauskalustoon Hietanen on voinut tehdä uusia investointeja.

– Olin aina ajatellut, että some-hommaan en ryhdy, sillä se maailma on niin raadollinen. Huomasin kuitenkin, että tässä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin, vegaanisen ruoan puolesta puhuva Hietanen sanoo.

Ruoan lisäksi Hietasen some-tilillä vilahtelee plottinajokoiran pentuja.

– Videot koirista olivat heti suosittuja, ja vaikka surujakin tuli jaettua, niin ihmisiltä tuli satoja viestejä, joissa yhdessä itkettiin. Seuraajat ovat todella fiksuja, ja meillä on ihana yhteisö. Vaikka ihmisillä on erilaisia ajatuksia, yhteisö on turvapaikka, jossa ei syyllistetä ja tuomita toisia.

Vegaanisen ruoan puolesta

Vegaanius on asia, joka tuntuu jakavan ihmisiä kahteen leiriin. Satu Hietanen pohtii olleensa hyvinkin tarkka vegaani Nurmekseen muuttaessaan.

– Välillä olen ollut tiukempi, välillä en. Juuri ennen tänne muuttoa olin tosi tarkka ihan pesuaineista lähtien. Söin kuitenkin riistaa ja maistelin mitä tarjottiin, vastavuoroisesti mieskin suostui maistamaan tofua, Hietanen naurahtaa.

Hän muistuttaa, että vegaaniudessa, kuten muissakin asioissa, ismejä tulisi välttää, sillä se vain jakaa ihmisiä kahteen leiriin.

– Toteutan vegaaniutta itseni kanssa. En sano, miten muiden pitäisi elää, enkä kyläillessä vaadi itselleni vegaaniruokaa. En halua erotella ihmisiä, Hietanen sanoo.

Juustoissa kehitettävää

Vegaaninen ruoka ja sen tarjonta on viime vuosien saatossa kehittynyt paljon. Satu Hietanen kertoo, että esimerkiksi isot lihatalot ovat myös alkaneet panostaa vegaanisiin tuotteisiin.

– Se kertoo, ettei kyseessä ole enää pelkkä trendi. Valmisruokia on myös jo aika hyvin tarjolla. Yksi asia, missä vielä olisi kehitettävää, ovat vegaaniset juustot, niistä en ole vakuuttunut.

Hietanen naurahtaa, että yhtä suosikkiruokaa on mahdoton nimetä. Vegaanisen ruoan mahdollisuudet ovat vain mielikuvituksesta kiinni.

– Niitä on niin paljon. Melkein mitä vain ruokaa voi tehdä vegaanisesti. Aamulla voi tehdä vaikka puuroa, johon tulee pähkinätahnaa. Kikhernejauhoista voi tehdä omeletin. Marenkeja voi myös tehdä vegaanisesti. Leivonta vegaanisesti onnistuu myös hyvin, siinä pitää tosin tutkia vähän kemiaa. Itse en ole leipomisessa kovin hyvä, mutta ajattelin sitä ottaa nyt vuoden aikana haltuun.

Kommentoi

Hae sivuilta

Uusimmat blogikirjoitukset

Olisi hienoa, jos kuntavaaleissa ennakkoon äänestäneiden nurmeslaisten määrä ennustaisi myös lopullista äänestysvilkkautta, Nurmes kun on takavuosina ...
Niitä ei pääse pakoon. Vaikka välttelisi poliittista keskustelua ja polttaisi äänestysohjeet, vaalit löytävät tiensä jokaisen arkeen. Teiden varsille ...
Näin kysyi eräs ystäväni, kun istuimme viime kesänä Nurmeksen ABC:llä odottamassa tilauksiamme. Olin muutama päivä aikaisemmin saanut tiedon, että oli...