Julkaistu    |  Päivitetty 
Toimitus

Ahvenia yhä vähemmän

Ahventa ei tule talvipilkillä Pielisestä niin kuin ennen. Juuri kukaan ei tänä talvena kehu suurilla pilkkisaaliilla.

–  Ennen puhuttiin kiloista, nykyään kappaleista, Aki Ruotsalainen kuvailee kertomuksia tämän talven pilkkisaaliista.

MAINOS - JUTTU JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY

Ruotsalainen muistelee kaiholla niitä ”vanhoja hyviä aikoja”, kun porasi vain jäähän reiän ja alkoi lappaa jään päälle ahventa.

–  Kerrankin saimme neljään mieheen neljänkymmenen litran korvon täyteen, ja sitten piti lähteä kotiin.

Kuha lisääntynyt Välittömänä syynä ahvensaaliiden huonouteen ovat Aki Ruotsalaisen mukaan syystalven aikaiset jäätymisolosuhteet.

Ahventa on kuitenkin olosuhteista riippumatta muutenkin vähemmän kuin ennen, ja tähän on Ruotsalaisella perusteltu teoria. Teoria perustuu laajamittaisen katiskapyynnin saalistilastoihin, kun pyytämässä oli reilut kymmenen vuotta sitten 140 katiskaa. Ensimmäisenä pyyntikesänä ei katiskasaaliissa ollut yhtään kuhaa.

–  Seuraavana kesänä ahvensaalis puolittui, mutta kuha lisääntyi räjähdysmäisesti saaliissa, Ruotsalainen sanoo.

Jäätymisolot huonot Kuhan lisääntyminen ja ahvenen väheneminen Pielisessä näkyy nykyään kesäpilkkisaaliissa. Kuhia saa pilkillä jo kappalemääräisesti enemmän kuin ahvenia. Ahventa on vähemmän kuin ennen, koska kuha käyttää sitä ravintonaan. Lisäksi siis jäätymisolosuhteet ovat entisestään huonontaneet ahvensaaliita.

Pielinen jäätyi täksi talveksi vasta joulun alla, kun myrskysi ja oli pakkasta.

–  Vesi jäi kylmäksi. Jo puolen asteen kylmeneminen tietystä lämpötilasta voi passivoida kalan, Aki Ruotsalainen tietää.

Kevättä kohti Olot ovat vaikuttaneet myös ahvenen käyttäytymiseen ja syöntipiikkeihin. Silloin suurten saaliiden aikaan saatiin korvot täyteen tammikuussa, mutta ei nykyään. Heti järvien jäädyttyä saattaa olla syöntipiikki, ja syönti yleensä paranee kevättä kohti. Isolla ahvenella saattaa Aki Ruotsalaisen mukaan olla yksi vuorokauden aikainen syöntihuippu tammikuussa. Kevättalvella niitä saattaa olla kolme, ensimmäinen heti aamuviiden jälkeen.

–  Aivan viimeisillä jäillä syönti saattaa kestää kahdeksaan asti illalla. Joskus olen saanut ahvenia jopa kuutamolla.

Tapsipilkki toimii Iso ahven on kuulemma tähän aikaan vuodessa pääsääntöisesti noin kahdeksan metrin syvyydessä, mutta siirtyy kevään edetessä ja kutuaikaa lähestyttäessä matalammalle.

–  Tavallinen tapsipilkki on ainakin aloittelijalle sopiva viehe. Tasapainopilkin uittaminen vaatii omat niksinsä, Aki Ruotsalainen toteaa.

Yleinen uskomus kalastajien keskuudessa on, että ahven yltyy syönnilleen kudun jälkeen vasta juhannukselta.

–  Olen kuitenkin saanut pilkillä hyviä ahvensaaliita jopa kutuaikaan.

–  Huomenna aion lähteä Lörsän suunnalle katsastelemaan, löytyisikö sieltä sitä isoa ahventa. ”Joskus olen saanut ahvenia jopa kuutamolla.”

Media

Kommentoi

Hae sivuilta