Joulunviettoa egyptiläisittäin – Muslimit eivät vietä joulua vaan ramadania

Suomalaiseen jouluun kuuluu eittämättä tiettyjä jokaiselle tuttuja tapoja, joiden merkeissä joulua vietetään. Tällaisia ovat muun muassa joulusauna, jouluruoat ja -juomat, kirkossa käynti, joulupukin vierailu, tapaninajelut ja niin edelleen.

Lähes kaikissa maissa vietetään joulua, joskin hieman erilaisin menoin kuin me täällä Suomessa. Seuraavassa tutkailemme egyptiläisten valtauskonnon edustajien suurinta vuosittaista uskonnollista juhlaa, ramadania. Kyseinen juhla sijoittuu erilaisesta ajanlaskusta johtuen tällä kertaa eri vuodenaikaan kuin kristillisen maailmankatsomuksen omaavien vastaava suurin vuosittainen juhla eli Kristuksen syntymän juhla, joulu.

Lehtemme lukijoille kertoo ramadan-juhlasta ja omista näkemyksistään suomalaiseen jouluun Nurmeksessa puolitoista vuotta asunut taiteilija Ali Abou El-Fetouh.

Ali Abou El-Fetouh:lla, taiteilijanimeltä Ali Abou:lla, on ensimmäisen kerran ollut esillä töitä vuonna 1958, ja hän on elättänyt itsensä maalaamisella vuodesta 1969.

– Olen asunut Suomessa kahdeksan vuotta, joista noin kuusi ja puoli vuotta Tampereella ennen Nurmekseen muuttoani. Suomeen muutin samasta syystä, kuten suurin osa ulkomaalaisista: menin avioliittoon suomalaisen kanssa. Ennen tänne asettumistani asuin yhdeksän vuotta Italiassa ja sitä ennen olen asunut Libanonissa ja Irakissa. Lisäksi olen matkustellut lähes kaikissa Euroopan maissa, kertoo Ali Abou El-Fetouh.

Syntymämaassaan Egyptissä hänellä on seitsemän sisarusta, jotka maan tapojen mukaisesti ovat hyvin tiiviissä ja läheisissä suhteissa niin toisiinsa kuin vanhempiinsa, eli kylässä käydään ahkerasti maantieteellisistä välimatkoista huolimatta. Itse hän käy tapaamassa vanhempiaan ja sisaruksiaan Egyptissä kerran, pari vuodessa.

Vuoden suurin juhla on helmikuussa

Egyptiläisistä suurin osa eli noin 80 prosenttia on muslimeja: toiseksi suurimman uskonnollisen ryhmittymän muodostavat koptilaiset eli sikäläiset kristityt. Koptilaisten joulujuhla alkaa seitsemäntenä päivänä tammikuuta, mutta muslimien vuoden suurin uskonnollinen juhla eli ramadan alkaa ensi vuonna 11. helmikuuta.

Ramadan-juhla kiertää maan eri kalenterista johtuen hitaasti ympäri vuotta eli juhlakuukausi voi olla pitemmällä periodilla tarkasteltuna niin kesällä kuin talvellakin.

Ramadan-juhlan aikana kunnon muslimi on syömättä ja juomatta päivän sarastuksesta aina auringon laskuun saakka. Ramadan on perhejuhla, jolloin vieraillaan ja syödään ja juodaan sallittuina aikoina yhdessä. Lisäksi annetaan lahjoja, mutta ei erityisen paljon, sillä niitä annetaan ympäri vuotta.

Lisäksi ramadan-kuukauden lopussa ne ihmiset, joilla vuosi on mennyt taloudellisesti hyvin, jakavat lahjoja köyhemmille kanssaihmisilleen. Juhlakuun kolme viimeistä päivää ovat juhlapäiviä, jolloin syödään ja juodaan erikoisemmin valmistettuja ruokia. Sianlihaa, verestä valmistettuja ruokia, alkoholia eikä muitakaan päihdyttäviä aineita kunnon muslimi ei käytä ollenkaan – ei arkena eikä juhla-aikoina.

Kiellettyjä ruoka-aineita saa muslimi syödä poikkeuksellisesti vain kuolemanhädässä. Vereen liittyy tradioissa vain sen syöminen, sillä verensiirtoa ei uskonto kiellä.

Juomana muslimit käyttävät juhlakuukauden aikana esimerkiksi vettä, jossa liotetaan taateleita, jotka niinikään voidaan syödä.

– Ramadanin aikana ei siis saa syödä eikä edellä mainittuina vuorokaudenaikoina. Tavan toteuttaminen ei ole vaikeaa, ja sitäpaitsi paastoavathan länsimaisetkin ihmiset pelkästään terveydellisistä syistä. Ja muslimi, joka todella elää opetusten mukaisesti, elää samalla myös hyvin terveellisesti, sanoo Ali Abou El-Fetouh.

– Ramadan on niin sielua kuin ruumista vahvistava juhla, eli siitä saa voimaa arkipäivä varten. Ja kuten sanoin aiemmin, sillä on myös huomattava sosiaalinen merkitys. Ihminen, joka paastoaa, ymmärtää paljon paremmin nälkäisen veljensä tarpeita Koraani, jonka kehoituksesta ramadania vietetään, on puolestaan samanlainen ihmisen "ohjekirja", mitä on koneille. Jumala on luonut ihmisen ja hänelle ohjekirjan, jota noudattamalla asiat ovat hyvin, ja jos on jotakin "häiriöitä" elämässä, sieltä löytyvät ohjeet miten elää jatkossa.

Toivoa paremmasta maailmasta on

– Mikäli ihminen todella elää uskovaisena – niin kristittynä kuin muslimina – ja hänellä on yhteys yhteen, olemassaolevaan Jumalaan, maailma on parempi paikka elää jokaiselle. Mutta kun politiikkaa sekoitetaan uskontoon, voidaan niin Raamattua kuin Koraaniakin käyttää esimerkiksi sodan tarkoituksiin – kuten on käytettykin. Mutta nähdäkseni toivoa paremmasta maailmasta on vieläkin, sanoo Ali.

Muslimit käyvät turkkilaisessa saunassa, mutta niissä ei vierailla erityisesti ramadanina, kuten suomalaiset käyvät joulusaunassa.

– Muslimeilla on juhlakuukauden aikana päivässä viisi rukoushetkeä, joita ennen he peseytyvät. Ramadanina päivittäisistä rukoushetkistä tavallista useampi vietetään moskeijassa rukoillen.

Joulupukkia tai muutakaan vastaavaa symbolihahmoa muslimien juhlassa ei ole. Vainajia muistetaan ramadanina tavallista enemmän, joka osaltaan johtuu käytännön syistä, eli kun ihmisillä on enemmän vapaa-aikaa, sitä voidaan käyttää myös vainajien muistamiseen.

– Emme vie haudoille kynttilöitä, mutta otamme mukaan ruokaa, joka jaetaan köyhille ihmisille. Mikäli itse on nälkäinen, voi ruokailla yhdessä köyhien kanssa. Myös aivan tavalliset ihmiset voivat käydä ruokailemassa näissä pöydissä, mikäli he eivät voi syystä tai toisesta ruokailla kotonaan. Lisäksi kunnon muslimi jakaa myös raha-lahjoja köyhille. Ramadan on hyvin sosiaalinen juhla eli ihmiset välittävät toisistaan enemmän kuin tavallisena arkena.

Kaupallisia tavoitteita ei ole

Ramadanilla ei ole mitään kaupallisia tavoitteita, vaikka elinkeinoelämä tosin vilkastuu sen aikana. Yleensä muslimit seuraavat Egyptissä Koraanin oppeja ja uskovat niihin. Uskovaisuus ei ole sidottu ikään, sillä ihmiset kasvavat uskovaisiksi pienestä pitäen, joskin Ali sanoo vuosien saatossa uskon vahvistuvan.

Mikä suomalaisten juolunviettotavoista sitten tulee egyptiläiselle oudoimpana yllätyksenä?

– Pikkujoulu ja sen vietto, sanoo Ali.

Haastateltavamme kertoo viettävänsä Suomessa joulua niin paljon kuin mahdollista maamme tapojen mukaisesti, joten heidänkin perheessä on joulukuusi ja joululahjoja jaetaan. Silloin tällöin Ali kuitenkin kaipaa oman maan traditioita, joita hän pystyy muistelemaan erään tuttavansa kanssa täällä Pohjan perukoilla.

Tuikitärkeät säät

Niin ovat ihmiset samanlaisia maailmassa, että säät puhuttavat niin egyptiläisiä kuin suomalaisiakin, joskin siellä sää ei ole niin tärkeä keskustelunaihe kuin täällä.

– Egyptissä on joulukuussa lämmin, ja minun tietämän mukaan siellä ei ole koskaan satanut lunta joulukuussa. Maassa on tällä hetkellä talviaika; päivällä on noin 20 astetta lämmintä ja yöllä 7–8 astetta ja jopa pakkasta, mutta ei lunta. Etelä-Egyptissä voi lämmintä olla 30 astettakin, joten täkäläisenä jouluaikana siellä voi hyvin uida meressä. Sää on tyyni eli kevätmyrskyjä sateineen ei ole. Sadetta voi tosin harvoin tulla, mutta sää selkenee hyvin nopeasti, muutaman tunnin sisään.

Ylä-Karjala julkaisee joulun aikana verkkolehdessä Yrjö "Yntti" Nevalaisen vanhoja joulunviettojuttuja. Tämä juttu on julkaistu 23.12.1993.