play

Joulunviettoa hollantilaisittain – Kun St. Nicholas -pyhimys lähtee, joulukuusi tulee sisälle taloon

Gabrielle Korver ja kansainvälinen jouluviitekehys: suomalainen piparkakkutalo ja joulutähti, välissä hollantilainen joulukranssi.

Gabrielle Korver ja kansainvälinen jouluviitekehys: suomalainen piparkakkutalo ja joulutähti, välissä hollantilainen joulukranssi. Kuva: Henri Jokela

Yrjö Nevalainen

Suomalaiseen jouluun kuuluu eittämättä tiettyjä, jokaiselle tuttuja tapoja, joiden merkeissä joulua vietetään. Tällaisia ovat muun muassa joulusauna, jouluruoat ja -juomat, kirkossa käynti, joulupukin vierailu ja niin edelleen.

Lähes kaikissa maissa vietetään joulua, joskin hieman erilaisin menoin kuin me täällä Suomessa. Seuraavassa tutkailemme, miten joulua vietetään Hollannissa, maassa, joka tunnetaan suomalaisittain parhaiten ehken mahtavista tulppaanipelloistaan ja tuulimyllyistään.

Hollantilaisesta joulunvietosta meille kertoo Gabrielle Korver, 22-vuotias hollantilaisnuori, joka on tullut Suomeen ja täällä Valtimolle vapaaehtoistyöntekijäksi. Kotoisin hän on Noordwyk-nimisestä kaupungista, jonka asukasmäärä on noin 25 000 henkeä. Kesäisin tämä noin 40 kilometrin päässä Amsterdamista sijaitseva paikkaseutu on melko vilkas turistipaikka.

Kotimaassaan sosiaalipedagogiikkaa opiskeleva Gabrielle mieli Hollannista aluksi kehitysaputyöhön, mutta hänen rahavaransa eivät riittäneet kyseisen haaveen toteuttamiseen. Onneksi hänen kouluystävänsä näki lehdessä ilmoituksen, jossa eräs hollantilainen järjestö etsi vapaaehtoistyöntekijöitä Eurooppaan, ja tällaisessa työtehtävässä Gabrielle nyt siis on.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Hänen joulukuussa alkanut pestinsä kestää puoli vuotta, joista hän toimii Valtimolla kolme kuukautta ja samaisen mokoman Juuassa. Valtimolla hän on kouluavustajan tehtävissä Ylä-Valtimolla, ja toista työsarkaa hän hoitaa monesti iltapäivisin nuorisotiloissa. Järjestöisäntänä toimii 4H, isäntäperheenä Kaija ja Mikko Pörsti.

Joulupöydän antimissa panostetaan laatuun

Hollantilaiseen joulupöytään kuuluu tavallisesti kokonaisena paistettu kalkkuna, joskin pääruokana voi olla myös jänis, kauris tai ankka. Kalkkunaa syödään ympäri vuoden, mutta se valmistetaan pienempinä annoksina.

Ruokajuomana on jouluna enimmäkseen viini, mutta arjesta poiketen pöytään kiikutetaan hieman tavallista parempaa ja tyyriimpää syötävää ja juotavaa. Jouluiset leivonnaiset kuuluvat kuvioon, kuten myös voitaikinasta tehdyt ohuet rullat, joiden sisällä on makea täyte. Suklaata syödään paljon. Joulupöydässä voidaan nauttia myös irish coffeeta.

Joulusaunaa eikä sitä vastaavia puhdistautumisrituaaleja ei Hollannissa ole, mutta joulupäivänä tälläydytään kuitenkin parhaimpiin asusteisiin. Maan suurin uskonnollinen ryhmä on katoliset, joita on noin kolmannes kantaväestöstä. Lähes neljännes alankomaalaisista ei kuulu mihinkään kirkkokuntaan.

Joka tapauksessa aattoiltana ja joulupäivänä halukkailla on mahdollisuus käydä kirkossa hiljentymässä joulun sanomalle. Kirkoissa on erilaisia messuja, joista osa on erityisesti lapsille suunnattuja.

Marraskuun alussa rantautuu St. Nicolas

Marraskuun puolivälissä saapuu Hollantiin laivalla Espanjasta St. Nicolas -niminen pyhimys muassaan mustia apulaisia eli neekereitä. Rannasta St. Nicolas jatkaa matkaa valkoisella hevosella. (St. Nicolas on muuten oikea pyhimys, jonka pyhäpäivä on 6.12., mutta häntä juhlitaan edellisenä päivänä niin kotona kuin kouluissakin.)

Aina perille saavuttuaan ratsain etenevä St. Nicolas jaattaa apureillaan lahjat, jotka toimitetaan savupiippujen kautta kiinteistöihin. Silkohapset ovat laittaneet edellisenä iltana kengät lähelle uunia, ja niiden läheltä he löytävät aamulla lahjat.

Jouluaattona eli 24.12. ei jaeta lahjoja jokaisessa perheessä eikä siten Joulupukkikaan vieraile.

Jouluaattona eli 24.12. ei jaeta lahjoja jokaisessa perheessä eikä siten Joulupukkikaan vieraile. Tavallisesti pukki kuitenkin ehtii joulukiireiltään vierailla lapsiperheissä.

Tapanin vierailutraditiota Hollannissa ei ole, mutta joulupäivänä saatetaan hyvin pistäytyä isovanhempien luona ja mikäli tarpeen tai mahdollista, tapanina toisten isovanhempien luona.

Kuusi pitkään sisällä

Hollannissa on tapana tuoda joulukuusi sisään taloon ja sen tuontihetki on jo St. Nicolasin lähdön jälkeen. Niinpä kuusi ehtii olla useamman viikon sisällä. Jouluna sen alle voidaan laittaa joululahjapaketteja.

Kuusi on yleensä luomusellainen, mutta muovinen versio on vallannut markkinoita. Myös Gabriellen kotona on muovikuusi. Hankintapäätökseen vaikutti oleellisesti se, että luomukuusi otti ja suhahti erään kerran sisällä tuleen.

Kuluvana alkutalvena Hollannissa on ollut todella lämpimiä kelejä, kuten täällä Suomessa. Tavallisesti jouluaikaan kuuluu siellä sade, eikä se ainakaan hänen elinaikana eli 22:een vuoteen ole tullut lumena. Joulun aikana siellä on lämmintä kymmenkunta astetta.

Kaupallisuus kasvussa

Joulu on Hollannissa kaupallistunut, ja Gabrielle luonnehtii joulun aikaa sanoilla "iso kaaos". Joulun "henki" kristillisine sanomisineen tuntuu vähenevän, joskin koulu ja kirkko yrittävät parhaansa mukaan pitää myös niitä puolia ihmisten tietoudessa. Monet vanhemmat eivät kuitenkaan välttämättä syvenny suomalaisittain joulun ydinsanomaan, Jeesuksen syntymään Beetlehemissä.

Mitä joulutraditiovaihtoa sitten voisi ajatella Suomen ja Hollannin välille? Koska Gabrielle ei ole nähnyt suomalaista joulua (kuullut siitä tietenkin melkoisesti valtimolaisessa isäntäperheessään), ei vastauksen antaminen tässä tapauksessa ole helppoa. Suomesta hän olisi valmis viemään kotimaahansa tavan lukea perheessä jouluna Luukkaan evankeliumi.

Gabrielle luonnehtii joulun aikaa sanoilla "iso kaaos".

Visuaalisesti hollanniksi toivotetaan hjyvää joulua ja onnellista uutta vuotta seuraavanlaisesti: Vroljik Kertsfeest en een Gelukig Nieuwjaar!

(Lehti ei vastaa puhe-elimille mahdollisesti syntyvistä vaurioista, mikäli joku suomalainen yrittää artikuloida toivotusta puhtaalla flaaminkielellä.)

Ylä-Karjala julkaisee joulun aikana verkkolehdessä Yrjö "Yntti" Nevalaisen vanhoja joulunviettojuttuja. Tämä juttu on julkaistu 23.12.2000.

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta