play

"Koulun pitäisi olla paikka, jonne on kiva tulla ja jossa oppiminen olisi mukavaa" – Satu Latvaniemi toimii Nurmeksen koulujen kouluvalmentajana

Satu Latvaniemi aloitti kouluvalmentajan työt tammikuussa. Kouluvalmentaja on Kirkkokadun, Porokylän ja Valtimon koulujen käytettävissä.

Satu Latvaniemi aloitti kouluvalmentajan työt tammikuussa. Kouluvalmentaja on Kirkkokadun, Porokylän ja Valtimon koulujen käytettävissä. Kuva: Henri Jokela

Henri Jokela

– Ei koskaan takaisin Nurmekseen. Ja tässä sitä ollaan! naurahtaa kouluvalmentajan työt Nurmeksessa tammikuussa aloittanut Satu Latvaniemi.

Latvaniemi työskentelee kouluvalmentajana Porokylän, Kirkkokadun ja Valtimon kouluilla. Kouluvalmentajan tehtävänä on toimia koulun henkilöstön sekä oppilashuollon kanssa kohdaten ja kuunnellen oppilaita.

– Tärkeintä on nyt ollut käydä luokanvalvojien kanssa oppilaiden poissaoloja. Jos poissaoloja alkaa olla hälyttävän paljon, täytyy selvittää, mistä se johtuu. Korona tosin näkyy poissaoloissa vielä aika paljon, mutta jos poissaolot eivät ole sairauspoissaoloja tai oppilas vaikka tulee aamulla pari tuntia myöhässä ja lähtee kesken päivän pois, siihen pitää puuttua. Minä voin olla opettajan lisäksi se, joka soittaa kotiin, Latvaniemi sanoo.

Häntä hymyilyttää alakoululaisten kanssa käyty keskustelu kouluvalmentajan roolista, kun oppilaat kysyivät Latvaniemeltä, mitä jos kotiin soittamisen jälkeenkään ei huvita tulla kouluun.

– Vastasin, että sitten minä tulen hakemaan. Oppilaat tuumasivat, että nyt rupesi kouluun tulo huvittamaan.

Kouluvalmentajana Latvaniemi tukee sekä opettajia että oppilaita arjen koulutyössä.

– Opettajien työt ovat lisääntyneet ja monimuotoistuneet, joten siltäkin pohjalta katsoen kouluvalmentaja on todella tarpeen. Opettajat saattavat pyytää minut mukaan oppilaspalaveriin, ja katsomme, olisinko minä hyvä tuki oppilaalle. Minä autan siinä, mihin opettajien aika ei riitä, Latvaniemi sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Hän kertoo, että joidenkin oppilaiden kanssa esimerkiksi kurotaan peruskoulun päättötodistusta kasaan.

– Tuen oppilaiden koulunkäyntiä, että opinnot saadaan kiinni muun luokan kanssa.

Kauaskantoisia taitoja

Kouluvalmentajana Satu Latvaniemen tehtävänä on myös muun muassa kiusaamisen ennaltaehkäisy ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen edistäminen.

– Onneksi tunne- ja vuorovaikutustaitoihin kiinnitetään nykyään huomiota. Nuorten kanssa on hyvä pohtia, miten pärjätään keskenään ja miten huomioidaan muut, mutta niin ettei tarvitse itse uhrautua kaverin eteen. Ne ovat aikuisuuteenkin kantavia taitoja.

Latvaniemi näkee, että koulun viihtyisyys ja turvallisuus ovat oppimisen kannalta tärkeässä roolissa.

– Koulun pitäisi olla paikka, jonne on kiva tulla ja jossa oppiminen olisi mukavaa. Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa. Vanhakantainen ajattelu, että pakko on hyvä opettaja, ei oikein enää päde. Puhutaanhan aikuistenkin työelämässä työn mielekkyyden ja työympäristön tärkeydestä, Latvaniemi muistuttaa.

Meidän aikuisten tehtävä on tukea lapsia ja nuoria kasvussa.
Satu Latvaniemi

Latvaniemi rohkaisee ottamaan yhteyttä, jos jokin asia koulunkäynnissä huolettaa.

– Ja saa tulla juttelemaan, vaikka mikään ei huolettaisikaan. Vanhemmat ovatkin olleet kiitettävästi yhteydessä, eikä apua ole arasteltu ottaa vastaan, Latvaniemi iloitsee.

Paljon arkisempi juttu

Satu Latvaniemi on työskennellyt koko tähänastisen työuransa, noin 30 vuotta, kasvatusalalla lasten ja nuorten parissa.

Latvaniemi on toiminut muun muassa erityisopettajana ja perhekotivanhempana. Opettajuus oli Latvaniemen haave lapsuudesta saakka.

– Minulla oli maailman ihanin ekan luokan ope, siitä se varmaan on lähtenyt. Kouluympäristöni oli mukava ja turvallinen. Alkutaipaleen sain tehdä pienissä maalaiskouluissa. Viihdyin koulussa hyvin. Oppiminen on myös mielenkiintoinen asia. Kun motivaatio on kohdallaan, oppii mitä vain, Latvaniemi juttelee.

Latvaniemen koulutaipaleeseen kuuluivat alakoulu Porokylässä, yläaste Laamilassa ja Nurmeksen lukio. Lukion jälkeen Latvaniemi suuntasi Joensuuhun lastentarhanopettajan opintoihin.

– Lastentarhanopettajan töitä en ole kuitenkaan koskaan tehnyt, vaan hakeuduin erilaisten lasten ja nuorten kanssa työskentelyn pariin.

Latvaniemi pohtii, että kasvatusalan parissa häntä ajaa eteenpäin auttamisen halu, vaikka se onkin klisee.

– Minusta meidän aikuisten tehtävä on tukea lapsia ja nuoria kasvussa. Kaikki se oman työn ja opiskelun kautta saatu kokemus on järkevää käyttää lasten ja nuorten hyväksi. Nuorille pitää olla aikuisia, jotka ottavat kapinan ja mielen myllerrykset vastaan, Latvaniemi pohtii.

Hän ei kuitenkaan ota harteilleen sankarin viittaa.

– En koe olevani maailmanpelastaja vaan enemmänkin vierellä kulkija. Se on paljon arkisempi juttu.

Leppoisampaa menoa

Ennen paluumuuttoa Nurmekseen Satu Latvaniemi asui Mäntsälän ja Orimattilan suunnilla. Latvaniemi kertoo, että mieli teki palata väljemmille vesille kotimaisemien pariin takaisin lapsuudenkotiin.

– Isäni kuoli pari vuotta sitten, joten talo oli täällä jo valmiina. Mieheni sai täältä myös töitä, joten helppohan tänne oli tulla takaisin. Nyt isä varmasti nauraa pilven reunalla, että tulipas tyttö takaisin, Latvaniemeä hymyilyttää.

Etelässä pidettäisi ihan pöljänä, jos vieraan kanssa alkaa juttelemaan.
Satu Latvaniemi

Elämänmeno on kotiseudulla Latvaniemen havaintojen mukaan paljon leppoisampaa kuin etelässä.

– Esimerkiksi kun kävin kaupassa entisessä Torihallissa, tuttu myyjä kysyi, olenko muuttanut tänne takaisin, kun olen jo käynyt kaupassa aika usein. Ei etelässä tapahtuisi sellaista. Myös koiraa ulkoiluttaessa tulee kohdattua ihmisiä. Etelässä pidettäisiin ihan pöljänä, jos vieraan kanssa alkaisi jutella. Myös mieheni, vantaalaispoika, on sopeutunut tänne hyvin, Latvaniemi naurahtaa.

Kouluvalmentajan työn vastapainoksi Latvaniemi on kova käsitöiden harrastaja.

– Maalaan myös pääsiäismunia ja siis muulla kuin vesiväreillä. Se taisi alkaa parikymmentä vuotta sitten, kun olin Valamossa pääsiäismunanmaalauskurssilla. Sitä on sitten lasten kanssa jatkettu, se on yhteinen pääsiäisen juttu.

Hän kertoo, että muu harrastustoiminta on vielä hakusessa, sillä muuttokuorman purkamisessa ja järjestelemisessä on vielä tekemistä.

– Teimme muuton joulun aikaan, mikä on muuten ihan pöllöin aika muuttaa. Tavaroita vielä puretaan ja järjestellään ja laitellaan kotia itselle mieleiseksi.

Uutisten viikon kunniaksi Ylä-Karjala julkaisee viikolla 5 kaikki lapsiin ja nuoriin liittyvät jutut ilmaiseksi verkkolehdessä.

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta