play

Lukijan jouluruno: Jouluaattona 1950-luvulla

Joulukuusi Ikolan pirtissä vuonna 2020.

Joulukuusi Ikolan pirtissä vuonna 2020. Kuva: Heikki Rissanen

Lukijan kirjoitus

Kello lyö kaksitoista

Suomen Turku julistaa joulurauhan.

Vapaana mamman työ toimistossa.

Leivottu pullaa, tehty lanttulaatikkoa, uunipaistia

(300 g sikaa, 700 g raavasta), riisipuuro keitetty,

sopassa rusinoita.

”Sinikka, vie naapurin Marille pullaa.

Rappuset pitkät ja pimeät,

laita valot.”

Marin hellahuoneessa sänky, pöytä,

keskellä lattiaa ompelukone,

ompelijan paras apulainen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Pappa vielä töissä kello yksi.

Mutta nyt askelten kopina eteisessä,

onpa lumi ottanut saappaisiin.

Joulukuusi tuotu sisälle eilen,

tänään koristellaan.

Saa ylleen tähden, nauhoja, enkeleitä

kakkupaperista ja kiiltokuvista. Suomenlippuja.

Pappa kiinnittää kynttilät taiten

näin eivät valuta steariinia lattialle.

Pöydällä joululiinat, kynttilät, suklaat.

Hyasintti tuoksuu.

Vihdoin kuuluu junan vihellys,

pian Väinö-eno kopistelee eteisessä:

”Hyvää joulua”, sanoo hymyhuulin.

Kynttilät sytytetään.

On aika käydä joulupöytään.

Milloin pukki tulee, tuleeko Turusta paketti?

Milloin lahjat jaetaan?

Jouluna he kaikki ovat täällä.

Sinikka Reis

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta