Julkaistu    |  Päivitetty 
Sanni-Siiri Nykänen

Lepoa ja virkistystä – Kirkkokadun koulun oppilaat odottivat syyslomaa innolla.

Veikko Pursiaisen, Elisabet Verikovin ja Pyry Korkalaisen mielestä syyslomalla on tarkoitus rauhoittua. Sanni-Siiri Nykänen Veikko Pursiaisen, Elisabet Verikovin ja Pyry Korkalaisen mielestä syyslomalla on tarkoitus rauhoittua.

Perunannostoloma eli useimmille tutummin syysloma alkoi Nurmeksessa jälleen tällä viikolla. Lomaa vietetään perinteiseen tapaan koko viikko. Kirkkokadun koulun väki odottikin lomaa jo innolla.

Yhdeksäsluokkalaiset Veikko Pursiainen ja Pyry Korkalainen tuumailivat syysloman syvintä tarkoitusta.

MAINOS - JUTTU JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY

– Elämä on kuin tie, ja jos on tavoitteita, niin väsyt siihen, jos et välillä pysähdy, pojat pohtivat.

He vertasivat kouluvuoden lomia bussipysäkkeihin. Syysloma on ensimmäinen tauko kouluarjesta, niin sanottu välietappi.

– Lyhyitä lomia voisi aina tietenkin olla enemmän, Korkalainen huokaisi.

Elisabet Verikov aloitti syksyllä 7. luokan. Hänestä syysloma osuu oikeaan aikaan vuodesta, sillä kesän kuumuudesta ei ole tietoakaan. Hän kuitenkin epäröi ja miettii toisaalta, olisiko syyslomalla jo liian kylmää.

Nuoret eivät olleet ihan varmoja, mitä syyslomalla tekevät, mutta hyviä ajatuksia löytyi. Pursiainen kertoi ehkä lähtevänsä Etelä-Suomeen, kun taas Korkalainen suunnitteli perinteistä pihan haravoimista ja yhteistä aikaa perheen kanssa. Verikov arveli lähtevänsä Kuopioon kavereiden mukaan.

Vaikka tekemistä oli mietitty runsaasti, yläkoululaiset painottivat, että lomalla on tarkoitus levätä ja rauhoittua tärkeiden ihmisten seurassa.

Pitkään nukkumista

Kirkkokadun koulun 3. luokan oppilaat Noora Korhonen, Aadalmiina Iiskola ja Eetu Pyykönen totesivat, että on hyvä, kun lomalla ei tarvitse herätä aikaisin tai mennä kouluun.

– Voi nukkua pitkään, pelata ja olla koiran kanssa ulkona, Pyykönen pohti.

– Uimista ja jäätelön syömistä, kuului Korhosen suunnitelmiin, sillä hän oli menossa Turkkiin lomalle.

Iiskola aikoi viettää lomaa ulkoillen ja perheensä kanssa.

Ennen vanhaan

Syysloman historia alkaa lähes 80 vuoden takaa. Maaseudulla annettiin vuosina 1940–1970 perunannostolomaa, jonka pituus vaihteli parista päivästä viikkoon. Nimen mukaisesti lomasta otettiin kaikki hyöty irti nostaen perunaa – tai keräten marjoja ja sieniä, jos perhe ei omistanut perunapeltoa.

Terveystiedon ja kotitalouden opettaja Kaisu Korhonen miettii syitä, miksi loman nimi vaihdettiin 1970-luvun jälkeen syyslomaksi. Vastaus on yksinkertainen: perunan viljely on vähentynyt suuressa osassa Suomea.                      

– Pari päivää silloin nuoruudessa kesti lomaa, jota vietettiin jo syyskuussa, Korhonen muistelee.

Loma on Korhosen mielestä hyvää aikaa ladata akkuja ja keskittyä itselle tärkeisiin asioihin. Loma tulee monille tarpeeseen, sillä alkusyksyn kiireiden jälkeen pieni levähdys on paikallaan.

– Kyllä se kivasti katkaisee syksyä, Korhonen kertoo.

Hän myös toivoo, että oppilaat tulevat takaisin kouluun paljon virkeämpinä ja levänneinä.

Juttu on Ylä-Karjalan ja Pielisen 4H-yhdistyksen yhteisen Mediatiimin toimittajan tekemä. Mediatiimiläiset ovat nuoria, jotka tekevät juttuja nuorista ja nuoria kiinnostavista aiheista.

Kommentoi