Julkaistu    |  Päivitetty 
Lotta Anttila

Nurmeksen lukiolaisista liki 40 prosenttia on huolissaan mielialastaan

Miia Savolainen (vas.) ja Veera Tuovinen kertovat stressaavansa esimerkiksi esitelmistä ja hyvistä arvosanoista. Lotta Anttila Miia Savolainen (vas.) ja Veera Tuovinen kertovat stressaavansa esimerkiksi esitelmistä ja hyvistä arvosanoista.

Nurmeksen lukiolaisten elämässä stressi on mukana koko ajan mutta vaihtelevasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2017 teettämän kyselyn mukaan Nurmeksen lukiolaisista noin 37 prosenttia oli huolissaan mielialastaan kuluneen vuoden aikana. Kaikista kyselyyn vastanneista vastaava luku oli noin 35 prosenttia.

Lukiolaisen Elina Räsäsen mielestä stressin määrä vaihtelee jaksosta riippuen, mutta stressiä on jonkin verran koko ajan. Hän opiskelee Nurmeksen lukiossa toista vuotta.

MAINOS - JUTTU JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY

– Jos monella kurssilla on paljon itsenäistä tekemistä samaan aikaan, esimerkiksi monta esseetä, se stressaa paljon, hän kertoo.

Lukion ensimmäistä luokkaa käyvät Miia Savolainen ja Veera Tuovinen sanovat, että lukio aiheuttaa paljon stressiä.

– Stressiä tulee yksittäisistä asioista, kuten projekteista ja esitelmistä, Savolainen kertoo.

Tuovinen sanoo stressaavansa hyvistä arvosanoista.

– Koulu vaatii myös paljon aikaa, hän lisää.

Koeviikoilla stressiä ei ole Tuovisen ja Savolaisen mielestä normaalia kouluarkea enemmän. Stressiä on vähiten uuden jakson alussa, ja jakson edetessä stressitaso nousee.

– Koeviikoista stressaa etukäteen, Savolainen sanoo.

Räsäsen mielestä koeviikoilla stressiin vaikuttaa se, mitä kokeita on ja kuinka paljon niihin pitää panostaa.

– Muuten voisin sanoa, että koeviikoilla stressiä on jopa vähemmän, Räsänen toteaa.

Uni ja lukeminen auttavat

Veera Tuovisen mielestä stressiä vähentää parhaiten lepo.

– Stressiin auttaa, kun nukkuu hyvin. Silloin tulee pirteänä kouluun, eikä stressiä ole niin paljon, hän kertoo.

Miia Savolainen on samaa mieltä.

– Toisaalta stressi vaikuttaa myös uneen, hän lisää.

Elina Räsäselle lukeminen on hyvä tapa rauhoittua. Hän kertoo myös, että aikataulun tai listan tekeminen auttaa. Päivään pitää jättää aikaa, jolloin ei tee läksyjä.

Nuorilla on myös ajatuksia siitä, miten koulussa voisi vähentää stressiä. Savolaisen mielestä opettajat voisivat tarjota opiskelijoille tukea paremmin. Helpottaisi, kun tukea ei tarvitsisi kysyä niin usein itse.

– Olisi hyvä, että asioita ei pidettäisi koulussa itsestäänselvyyksinä, Tuovinen toteaa.

Stressistä on hyvä puhua

Lukion entinen kuraattori Sari Sorsakari sanoo, että stressaantuneen nuoren kannattaa keskustella asiasta läheisten ihmisten kanssa. Usein stressistä puhuminen esimerkiksi kavereille auttaa.

– Esimerkiksi koeviikot voivat nostaa stressiä, eikä sitä kannata säikähtää. Joskus stressi helpottaa luonnostaan, kun stressaava asia poistuu, Sorsakari kertoo.

– Jos tilanne pitkittyy eikä läheisille juttelemisesta ole apua, kannattaa tulla juttelemaan kuraattorille.

Sorsakari muistuttaa, että kuraattorille puhumista voi käydä vaikka vain kokeilemassa ja katsoa, onko siitä apua omaan tilanteeseen. Joskus stressin takana saattaa olla myös jokin muu asia kuin koulu.

– Kuraattorilla on vaitiolovelvollisuus. On eri asia jutella kuraattorille kuin vanhemmalle tai kaverille. Kuraattorilla ei ole ennakko-odotuksia, Sorsakari sanoo.

Stressistä aiheutuvat oireet ovat yksilöllisiä. Sorsakari mainitsee esimerkkeinä huonon unenlaadun, ahdistuksen, jännittämisen ja riittämättömyyden tunteet. Oireet ovat niin psyykkisiä kuin fyysisiäkin. Stressiin kannattaa Sorsakarin mukaan puuttua, jotta mahdolliset lieveilmiöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

– Varhainen asiaan puuttuminen on parempi kuin se, että antaa asian olla, jolloin korjausliikkeet vievät pidemmän aikaa, Sorsakari toteaa.

Kommentoi